Pääteasemana Auschwitz – keskitysleiri haluaa muistuttaa sodan julmuuksista

Auschwitz ei jätä ketään kylmäksi eikä se ole tarkoituskaan, päinvastoin. Toisen maailmansodan tehokkain ihmisten tuhoamiskeskus halutaan muistaa kauhun paikkana, jotta lähihistorian julmat tapahtumat eivät toistuisi.

Auschwitz on muistutus siitä, mitä kerran tapahtui. Se on Euroopan raskas perintö, joka nyt Unescon suojeluksessa kertoo tuleville sukupolville sodan julmuuksista.

Auschwitzin keskitysleiri- ja marttyyrimuseo sijaitsee 50 kilometriä Krakovasta luoteeseen. Paikka on yhä syrjäinen, kuten toisen maailmansodan kynnyksellä. Auschwitzin valinta tuhoamiskeskukseksi ei ollut sattumaa. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta paikka oli jo olemassa olevan rautatieyhteyden päässä. Tuhoamisoperaatiot haluttiin pitää pois muun maailman silmistä, syrjässä, kaukana Euroopan polttopisteestä.

Sodan aikana paikannimet vaihdettiin saksaksi

Toinen maailmansota alkoi Adolf Hitlerin hyökätessä Puolaan syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939. Maa pysyi natsihallinnon alaisuudessa vuoden 1945 alkuun asti. Kolmanteen valtakuntaan liittymisen myötä puolalaisten kaupunkien nimet muutettiin saksaksi. Auschwitz on alun perin Oswiencim ja Birkenau Brezinska. Nyt alkuperäiset nimet on palautettu.

Suurin osa Kolmannen valtakunnan perustamista keskitysleireistä sijaitsi Puolan alueella. Ne olivat kuolemanleirejä, joihin karjajunilla kuljetetut vangit oli tarkoitus surmata systemaattisesti kaasukammioissa. Auschwitz-Birkenaun ohella Puolan alueen tunnetuimpia leirejä olivat Treblinka, Sobibor, Belzec, Chelmno, Stutthof ja Majdanek.

Kolme erillistä leiriä

Auschwitzin keskitysleirikeskittymä muodostui kolmesta leiristä. Auschwitz I oli pääleiri lähellä Oswiecimin keskustaa. Nykyään alue on museona. Toinen museoalue, Auschwitz II eli Auschwitz-Birkenau, oli varsinainen tuhoamisleiri suurine kaasukammioineen. Auschwitz III eli Monowitz oli kemikaalitehtaan työleiri. Siitä ei ole jäljellä enää mitään, sillä se tuhottiin heti sodan loputtua vapautuksen jälkeen.

Tutustuminen keskitysleirialueeseen aloitetaan Auschwitz I:n museokokonaisuudesta. Lipunmyyjältä on turha odottaa hymyä ja sydämellistä tervetulotoivotusta. Vilkkainkin koululaisryhmä hiljentyy nopeasti museokierroksen aluksi katsottavan filmin aikana. Se kertoo karulla tavalla Auschwitzin karmaisevasta historiasta. Viidentoista minuutin pituinen dokumentti perustuu vangit vapauttaneiden puna-armeijan sotilaiden ja leirillä työskennelleiden SS-miesten kuvaamiin otoksiin.

Kuuluisa portti

Varsinainen museokierros, kävely parakkien, vankityrmien, kuolemansellien ja krematorion maailmaan alkaa kuuluisan rautaportin läpi. Sen yläpuolelle taotut kyyniset kirjaimet Arbeit macht frei, Työ vapauttaa, muistuttaa leirin vangeille Kolmannen valtakunnan hyväksi tehdyn työn merkityksestä: tekemällä ahkerasti työtä vapaus viimeinkin koittaisi.

Sadat tuhannet juutalaiset marssivat viimeiset askeleensa näiden kirjainten alta. Orkesterimusiikin soidessa luotiin rauhallinen ilmapiiri, jotta vältyttiin paniikilta. Nyt samaisen portin läpi kävelee satoja tuhansia matkailijoita vuodessa.

Alun perin Auschwitz perustettiin puolalaisia poliittisia vankeja varten. Venäläiset sotavangit aloittivat keskitysleirin rakentamisen vuonna 1940. Pari vuotta myöhemmin valtakunnan marsalkka Herman Göringin käskystä leiri muutettiin kolme erillistä leiriä käsittäväksi Auschwitz-Birkenaun kuolemanleiriksi.

Päätarkoituksena oli tappaa ensisijaisesti kaikki Puolan juutalaiset. Saman kohtalon kokivat monet muutkin uskonnon harjoittajat ja vähemmistöryhmät, kuten romanit ja homoseksuaalit Saksan miehittämillä alueilla.

Auschwitzissa surmansa saaneiden tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä natsijohtajat ehtivät tuhota paljon kirjallisia todisteita. Arvioitu surmattujen määrä vaihtelee puolestatoista miljoonasta aina neljään miljoonaan. Tehokkaimmillaan tappamiskoneisto mahdollisti peräti 24 000 vangin surmaamisen ja tuhkaamisen päivässä.

Pian portin jälkeen sijaitsevan punaisen tiilirakennuksen sisätiloihin on kerätty keskitysleirimuseon lohduttoman tuntuinen näyttely. Esillä on juutalaisten naisten hiuksista valmistettuja kankaita, kaasutuksessa käytettyjä Zyklon B -myrkkypurkkeja, pienoismalleja ja piirustuksia. Näyttelyiden koskettavimpia yksityiskohtia ovat juutalaisilta takavarikoiduista matkalaukuista, hammasharjoista ja silmälaseista muodostuvat röykkiöt.

Museokäynti päättyy krematorioon

Kiertokävely museon alueella jatkuu hyvin hoidettuja hiekkateitä pitkin. Välillä voi poiketa sisälle parakkeihin, joissa teemalliset näyttelyt jatkuvat. Aiheina ovat muun muassa vangin arki, kuoleman osasto ja todisteet rikoksista inhimillisyyttä vastaan.

Ulkoalueen mielenkiintoisin yksityiskohta on sisäpihan teloitusseinä ja hirttopaikka, jossa leirin komentaja Rudolf Höss päätti päivänsä Nürnbergin sotaoikeuden jälkeen. Hänet kuljetettiin takaisin Auschwitziin hirtettäväksi vuonna 1947.

Vaikka Auschwitz I ei ollut varsinainen tuhoamisleiri, löytyy myös sieltä krematorio. Sen sisätiloissa tunnelma on ahdistava.

Birkenau oli varsinainen tuhoamisleiri

Moni keskitysleirimuseoon tutustuva käy myös noin kolmen kilometrin päässä sijaitsevassa Auschwitz II:ssa eli Birkenaussa. Käynti siellä kannattaa, vaikka vain vähän on säilynyt. Vangit tuotiin paikalle junalle. Perille johtavat kiskot ovat yhä paikoillaan.

Näkymä on tuttu elokuvasta Schindlerin lista, joka kuvattiin Birkenaussa. Ihmiset eroteltiin junalaiturilla heti tapettaviin ja työkykyisiin. Lääkärit tekivät vangin kunnosta silmämääräisen tarkastuksen.

Työ jatkui tunnista toiseen yötä myöden – kuolemanportista vyöryi lähes taukoamatta ihmisillä lastattuja karjavaunuja. Kuolemaan tuomitut johdatettiin suoraan kaasukammioihin tapettaviksi. Vangin keskimääräinen elinikä Auschwitzissä oli noin kolme kuukautta. Vauvat, lapset ja vanhukset kuolivat nopeasti elleivät joutuneet Josef Mengelen tutkimuskohteiksi.

Puna-armeijan lähestyessä tuhannet Birkenaun vangit pakotettiin kuolemanmarssille länteen. Suurin osa kuoli sillä matkalla. Kiireen takia saksalaiset eivät ehtineet tuhota kaikkea. Venäläisten saapuessa Auschwitziin 27. tammikuuta 1945 oli siellä vielä vajaa 10 000 vankia.

FAKTAT

Helpoimmin Auschwitziin pääsee krakovalaisten matkatoimistojen organisoimilla matkoilla. Niistä saa tietoa turistitoimistosta ja hotellin vastaanotosta. Myös suomalaiset matkanjärjestäjät tekevät ryhmämatkoja Auschwitziin.

Krakovan turistitoimistosta voi kysellä juna-aikatauluja. Matkan kesto on 1-1,5 tuntia. Oswiecimin asemalta on noin kilometri Auschwitz I:lle. Välin voi kulkea kävellen tai paikallisbussilla. Krakovan linja-autoasemalta pääsee myös bussilla Oswiecimiin. Osa menee suoraan museolle, osa jää rautatieasemalle.

Auschwiz I:n ja Auschwitz II:n välillä kulkee myös busseja. Aikatauluja voi kysellä museokeskuksen infotoimistosta.

Keskitysleirimuseoon on vapaa pääsy. Ryhmillä pitää olla maksullinen paikallisopas. Leirit ovat avoinna kaikkina vuodenaikoina.

Lisätiedot

www.auschwitz-muzeum.oswiecim.pl

ETUSIVU