Nurmi, Paavo (Wäinö Aaltonen)

Paavo patsastelee viidessä eri paikassa – juoksijan kotikaupunki Turku sai vasta kolmannen Paavo-patsaan

Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924.

Veistoksesta tuli ensimmäinen Suomen valtion tilaama urheilijaa esittävä patsas.

Tilaus merkitsi Aaltoselle menestyksellisen uran alkua. Hän oli tunnettu vasta paikallisesti, mutta Aaltosta pidettiin nuorista kuvanveistäjistä yhtenä lahjakkaimmista. Aaltonen kutsuttiin tehtävään ilman kilpailua. Nuori kuvanveistäjä ei pettänyt tilaajien häneen asettamia isoja odotuksia. Paavo Nurmea esittävästä patsaasta tuli Aaltosen kansainvälisestikin tunnetuin teos.

Nurmi oli itse mallina Wäinö Aaltosen Hirvensalossa sijaitsevassa ateljeessa. Vaikka patsas tulisi esittämään alastonta juoksijaa, Paavolla kerrotaan olleen verhonaan pieni lannevaate. 1920-luvulla antiikin taiteen ihailu oli suosittua. Urheilijat ikuistettiin alastomina. Antiikin olympialaisissa urheilijat ihan oikeastikin urheilivat alasti.

Veistoksesta ei tehty täydellistä näköispatsasta. Nurmen vartalo on kiertynyt, jolla viitataan Paavon pitkään askeleeseen. Keveyttä on saatu esittämällä Nurmi juoksemassa varpaiden varassa, vaikka hän todellisuudessa askelsi koko jalkapohjallaan. Varvasastunnalla veistokseen saatiin enemmän lennokkuutta. Nurmea ei myöskään ikuistettu luonnollisessa koossa, sillä patsaana hänen pituutensa on 214,5 senttiä. Ulkotilassa normaalikokoinen juoksija olisi näyttänyt kääpiöltä.

Aaltosen tekemä savimalli valmistui nopeasti ja siitä tehty pronssivalu syksyllä 1925.

Toinen Olympiastadionin edustalle

Aaltosen ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut Paavo-patsas sijoitettiin Helsingin Ateneumiin. Patsaan alastomuus herätti ihmetystä. Vasta olympiavuonna 1952 Nurmea esittävä uusi patsas sijoitettiin Helsingin olympiastadionin edustalle. Alkuperäinen jäi Ateneumin suojiin. Alkuperäisveistos on kiertänyt myös eri puolilla maailmaa.

Nurmen juoksijapatsas sai paljon julkisuutta. Sitä hyödynnettiin vuoden 1952 Helsingin olympiakisojen julisteessa. Taiteilija Ilmari Sysimetsä suunnitteli sen jo vuoden 1940 pitämättä jääneitä olympiakisoja varten. Nurmesta tehtiin varainhankintaa varten pienoispatsaita. Metalliset Pikku-Paavot menivätkin hyvin kaupaksi.

Vasta kolmas Turkuun

Turussa Aurajoen kupeessa sijaitseva Paavo-patsas oli vasta kolmas Nurmea esittävä veistos. Se paljastettiin olympiavoittajan kotikaupungissa vuonna 1955. Oy Wärtsilä Ab lahjoitti veistoksen Turun kaupungille. Eri asia on, onko liikenteenjakaja oikea paikka arvopatsaalle. Patsaan siirtämiselle löytyy niin kannattajia, mutta myös vastustajia.

Neljäs Sveitsiin

Suomen valtio lahjoitti yhden valoksen Sveitsissä Lausannessa sijaitsevaan Kansainvälisen Olympiakomitean Olympiamuseon puistoon. Siellä Paavo juoksee kelteisillään yhdessä toisen legendan Emil Zátopekin kanssa.

Viides ja viimeinen Jyväskylään

Vuonna 1983 Ateneumissa säilytetty alkuperäinen veistos annettiin lainana Jyväskylän yliopistolle, joka sijoitti sen liikuntatieteellisen tiedekunnan vieressä olevalle kampusalueelle. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin Ateneum halusi kuitenkin patsaan takaisin.

Patsaan siirrosta Helsinkiin syntyi kohu, sillä sitä ei palautettu takaisin Jyväskylään.

Jyväskylässä syntyi kansanliike, jonka avulla kerättiin rahat korvaavan valoksen tekemistä varten. Uusi Paavo Nurmi -veistos asetettiin tyhjäksi jääneelle alustalle vuonna 2001.

Näin Paavosta oli tehty viisi eri valosta eli yhtä monta, kuin alun perin oli lupa tehdä.

Turkulaisjuoksija on nähty patsaaksi jähmettyneenä myös Helsingin olympialaisten julisteessa, postimerkeissä ja -korteissa sekä kymmenen markan setelissä. Paavosta tehtiin pienoispatsaita 1950-luvun alussa. Niistä yksi on se legendaarisin. Yksi pienoisveistos löytyi Tukholman edustalla 333 vuotta merenpohjassa maanneen Wasa-laivan kannelta laivan nosto-operaatiossa vuonna 1961. Kyse oli teekkareiden vappujäynästä.

Lue myös Wäinö Aaltosen lapsuudenkoti on säilynyt 

PAAVO NURMEN PATSAS

Osoite: Itäinen Rantakatu 10, Turku.

KARTTA

Helsingin Olympiastadion.
Lausanne, Sveitsi.
Jyväskylä, Helsingin Ateneum.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO