Vuodet vierivät tai oikeammin vuosikymmenet vierivät, mutta Paimion Ruoska on ja pysyy. Kuten kuvista näkyy, pelaajia seuran edustusjoukkueeseen on riittänyt eri kausilla, vaikka olosuhteiden pakosta paimiolaisuus on kadonnut
Valoa on näkyvissä. Paimion suunnalta kuuluu kummia. Vuosikymmeniä kaivattu palloiluhallihanke on viimeinkin, todella pitkän odotuksen jälkeen, nytkähtänyt eteenpäin. Tosin kyseessä on vasta kaupunginvaltuuston vahvistama suunnitteluraha, mutta sekin on jo paljon. Sopivia paikkojakin on katsottu valmiiksi uutta hallia varten.
– 50 000 eurolla ei vielä saa edes suunnitelmia, mutta hanketta viedään eteenpäin. Paimion seuraparlamentti kävi juuri tutustumassa Nousiaisissa uuteen Nouste Areenaan. Uusi palloiluhalli on nyt Paimiossa poliitikkojen käsissä. Ilmeisesti heidän joukossa on henkilöitä, jotka ajavat hallihanketta vahvasti eteenpäin.
Näin kertoo Paimion Ruoskan yksi perustajista Ossi Vesalainen, joka on vuosikymmenien aikana seurannut aitiopaikalta hallihankkeen tuskallisen hidasta etenemistä.
Mynämäki, Vehmaa ja Nousiainen. Kyseessä on pieniä varsinaisuomalaisia paikkakuntia, jotka ovat jo saaneet asianmukaiset hallinsa. Olisi voinut otaksua, että Paimio kaupunkina olisi rakentanut omansa ensimmäisenä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Paikallinen salibandyseura Paimion Ruoska ottaa uutisen mielellään vastaan. On suoranainen ihme, että yli 25 vuotta sitten perustettu seura on ylipäätään enää olemassa. On melkoinen saavutus sinnitellä läpi vuosikymmenien ilman omaa kotikenttää, ilman edes välttäviä harjoitusolosuhteita.
Saattaapa olla, että koulupoikien perustaman seuran alkuperäisjäsenten viettäessä omia 50-vuotisjuhliaan, Ruoska pelaa vihdoin avausottelunsa kotikylän omassa hallissa.
Kaikki sai alkunsa Paimiossa 1980-luvun lopulla samalla tavalla kuin monella muullakin paikkakunnalla. Sählystä oli muotoutumassa jalostuneempi muoto, salibandy. Koulun salibandykerhon innoittamana kaveriporukka perusti Rivomäen Ruoskan. Erikoiselta kuulostava nimi on kuitenkin paimiolaisille tuttu, sillä Rivonmäki on suosittu kaupungin ulkoilualue.
Moni vastaavanlainen seura on jo lakkautettu, mutta Ruoska porskuttaa yhä. Tosin nimi on vaihtunut Paimion Ruoskaksi.
– Vaihdoimme nimen ihan markkinointisyistä. Kun aloimme keräämään 2000-luvun vaihteessa seuralle sponsorirahaa, nimi Rivomäen Ruoska ei vedonnut yrityksiin. Halusimme tuoda myös Paimiota paremmin esille. Yhdistys on edelleen Rivonmäen Ruoska ry.
Palloiluhalli olisi tullut tarpeeseen jo ajat sitten. Koulupoikien harrastamalla trendilajilla ei kuitenkaan ollut poliittista painoarvoa. Yrityksistä huolimatta ei hallihanke edennyt kaupungin päättävissä elimissä mitenkään. Salibandy oli nuori laji ja sen parista ei noussut järjestöjyriä tai kunnallispoliitikkoja, jotka olisivat ajaneet lajin etua.
Sen sijaan kourallinen mäkimiehiä sai käyttöönsä Paimiossa muovimäen, futiskentät pinnoitettiin tekonurmilla ja lätkänpelaajat kirmaavat nyt omassa hallissaan sekä talvellakin voi hiihdellä hiihtoputkessa. Keilahallikin ilmestyi, mutta se meni konkurssiin. Salibandyn harrastajat joutuivat tyytymään Paimion koulujen ahtaisiin liikuntasaleihin. Sarjapelit pelattiin ja pelataan yhä Turussa.
Hetkellinen parannus saatiin, kun vanhan Ykköstien varteen perustettiin yllättäen yhden kentän salibandyhalli, Paimion Salibandy Center. Syrjässä sijannut halli tarjosi Ruoskalle piristysruiskeen. Seurassa oli parhaimmillaan kymmenisen eri joukkuetta.
Ruoskan innokas puuhamies Juha Lindell teki pitkää päivää pyörittäessään hallin toimintaa ja valmentaessaan useita seuran joukkueita. Se oli myös aikaa, kun seuran oma juniorituotanto kasvatti pelaajia Ruoskan edustusjoukkueelle. Pian huonokuntoinen halli tuli kuitenkin tiensä päähän. Toiminta päättyi ja samalla Ruoskankin toiminta tyrehtyi.
– Hallilla oli seuralle äärettömän suuri merkitys. Ilman sitä Ruoskaa tuskin enää olisi ylipäätään olemassa. Vaikka halli oli syrjässä, siellä kävi parhaimmillaan parisataa paimiolaista katsomassa otteluita. Ruoskassa oli enimmillään 250 lisenssipelaajaa ja sen päälle tulivat vielä harrastepelaajat.
Vaikka kotikenttä katosi ja Ruoskan toiminta vaikeutui oleellisesti, ei seuraa lakkautettu.
– Viimeiset kymmenen vuotta on eletty aikaa, kun seuraa ei ole pystytty lainkaan kehittämään siihen suuntaan, mihin olisimme halunneet. Junioritoiminnan pyörittäminen on ollut todella haasteellista. Emme voi edes markkinoida toimintaamme, kun ei ole ollut resursseja ottaa vastaan harrastajia kuin ihan kourallinen. Käytössämme on koulukeskuksen pieni sali.
Olosuhdeongelmista huolimatta Ruoskan edustusjoukkueen toiminta on jatkunut katkeamatta. Joukkueen alkuperäiset jäsenet ovat siirtyneet syrjään, nuoremmat ovat tulleet tilalle. Käytännön syistä paimiolainen identiteetti on kadonnut, sillä enää vain muutamalla pelaajalla on siteet Paimioon. Virusmäentien legendaarinen SB-Areena on Paimion Ruoskan kotikenttä.
– Pelaajia on tullut joukkueeseen ympäri Suomea. Monet heistä ovat tulleet opiskelemaan Turkuun, eli joukkue on nyt turkulainen. Kakkosen taso riittää toistaiseksi, resursseja ei ole Suomisarjaan. Edustuksen taustoilla ei ole enää ketään perustajajäsenistä mukana. Itse koordinoin Ruoskan junioripuolta, mutta annamme nuoremmalle sukupolvelle henkistä tukea.
Hallin suhteen tilanne on nyt parempi kuin koskaan aikaisemmin. Iso kiitos lankeaa Ruoskan puuhamiehille, jotka ovat ajan myötä yltäneet kouluajoista Paimion kaupunginvaltuustoon. Vesalainen on itse istunut päättäjien paikalla yhden valtuustokauden. Toisella Ruoskan perustajalla, Markus Kaarelalla, on menossa toinen kausi Paimion kaupunginvaltuustossa.
Vesalainen tiedostaa, että tilanne muuttuu tyystin, jos ja kun uusi palloiluhalli valmistuu yli 10 000 asukkaan lapsiperheitä täynnä olevaan Paimioon.
– Salibandy on yhä erittäin suosittua Paimiossa, vaikka olosuhteet ovat olleet huonot. Kun halli avataan, muutama sata paimiolaista lasta ilmestyy heti harjoituksiin. Silloin Ruoskakin on uudessa tilanteessa, sillä pitää löytää junioreille vetäjiä.
Yksi asia on ainakin varma. Kun uusi palloiluhalli aikanaan valmistuu Paimioon, siellä ei tarvitse vääntää, millainen alusta valitaan lattiaan.
