Päivä Suomi-lätkän diktaattorina – Miika Elomo

(Tämä haastattelu tehtiin marraskuussa 2017)

TUTO Hockeyn Mestis-valmentaja Miika Elomo sanoo ääneen sen, mitä moni jääkiekkovaikuttaja vain ajattelee, jos ajattelee. Suomi-lätkästä pitää olla huolissaan. Kokenut kiekkovaikuttaja Elomo saa nyt olla päivän diktaattorina, vaikka sana ”itsevaltias” sopii huonosti hänen ajatusfilosofiaan.

– En usko diktatuuriin. Mieluummin palkkaan ympärilleni parhaat mahdolliset tekijät. Asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä, mitä linjaa noudatetaan, painottaa Elomo.

Elomon vastuullaan oli joukkue, jonka kokonaisbudjetilla saisi yhden hyvän liigapelaajan. Samalla summalla Eric Perrinin tasoinen pelaaja irtoaisi vain toviksi Mestis-valmentajan käyttöön.

Päähän kohdistuneet taklaukset, maajoukkuekieltäytymiset, MM-kisojen arvostuksen lasku, Liigan tason putoaminen, yleisön kaikkoaminen halleista, nuorten pelaajien katoaminen Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin…lista on pitkä. Kotimainen lätkä on viime aikoina puhututtanut ja sävy on ollut huolestuttava. Väitetään, että lajin sisällä ongelmista ei juurikaan puhuta, koska monella on kyseessä oma työpaikka. Aito keskustelu puuttuu.

Jos olisit Suomi-lätkän diktaattori, minkä asian muuttaisit ensimmäisenä?

– Muuttaisin sarjajärjestelmän Sveitsin malliin. Pääsarja jaettaisiin kahteen kymmenen joukkueen eritasoiseen sarjaan, Liiga A ja Liiga B. Kärkeä pitäisi ehdottomasti tiivistää. B:stä olisi mahdollista nousta urheilullisesti ylöspäin ja A:sta voisi pudota ilman konkurssivaaraa. Näiden kahden pääsarjan alla olisi nykyinen Mestis ja Suomi-sarja. Näin mahdollistettaisiin, että Liiga A:ssa pelaisivat vain todelliset huippujoukkueet.

Ovatko nykyiset ottelumäärät sopivia?

– Ottelumääriä pitäisi ehdottomasti pudottaa. Ymmärrän, että taustalla oleva iso organisaatio haluaa paljon pelejä. Haluaisin lisätä otteluiden kiinnostavuutta pelaajien karaktäärien avulla. Se, mitä lukee pelaajan selässä, merkitsee. Katsojaa kiinnostaa enemmän yksittäinen pelaaja kuin joukkueen käyttämä pelitapa. Televisiointia vastaan emme pysty sotimaan, mutta tekemällä otteluista kiinnostavampia, uniikkitapahtumia, saamme katsojia paikan päälle.

Mitä mieltä olet Mestis-valmentajana suljetuista sarjoista?

– Jo pelaajan kannalta lajissa pitäisi olla karsinnat. Ei edes juniorisarjoissa pelaajat pääse kokemaan kunnollisia pudotuspelielämyksiä. Jopa A-SM-sarja on suurimmaksi osaksi suljettu, sillä liigaseuroilla on sielläkin mandaattipaikka. Kun ei ole putoamisvaaraa, parhaat liigapelaajat voidaan myydä pois ja tilalle tulee pelaajia, joiden ei pitäisi pelata liigaa.

Onko joukkueiden määrä eri sarjoissa nyt oikea?

– Esimerkiksi A-SM-sarjassa on liikaa joukkueita (18) ja sen takia liian paljon nuoria pelaajia. Ennen vain terävin kärki ylsi pelaamaan A-junnujen sarjaa alaikäisenä. Nyt ”häkkipäitä” on paljon. Koskaan ei ole ollut näin helppoa edetä liigapelaajaksi. Huiput ovat jo NHL:ssä. Kansallisen tason pelaajia on maailmalla noin 150. Yli 200 A-juniori-ikäistä eli kymmenen joukkueellista, ei pelaa A-SM-sarjassa, vaan Liigassa tai Mestiksessä, parhaimmat Patrik Laineen tavoin NHL:ssä. Tyhjiö näkyy kaikilla sarjatasoilla. Oman peliurani aikana SM-liiga oli Euroopan kansallisten sarjojen ykkönen, nyt olemme ehkä viidennellä sijalla. Tähän saamme stopin vähentämällä joukkueitten määrää kärjessä.

Mitä muita haasteita näet Suomi-lätkän tulevaisuudessa?

– Juniorijääkiekko on vasta kolmanneksi halutuin vaihtoehto. Ikäluokat pienentyvät. Se tulee olemaan katastrofi. Jääkiekko tarvitsee promoa, esittelyä. Laji kaipaa enemmän harrastajia. Lätkä on muutakin kuin ammattilaisuutta. Se on hyvin pieni prosentti, kenestä voi tulla ammattilainen. Olisi tärkeää saada nuoret pysymään lajin parissa, koska heistä tulee myöhemmin mahdollisia katsojia ja yhteistyökumppaneita. Mielikuva jääkiekon kalleudesta on osittain väärä. Jääkiekkoharrastuksen aloittaminen on edullista. Ensimmäiset välineet saa käytettynä.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!