UUSIMAA / HELSINKI – Meteli on ollut melkoinen. Ludviginkadun öinen rekkaralli kesti vuosikymmeniä. Ludviginkadusta oli kehittynyt Suomen merkittävin lehtikatu. Helsingin Sanomat, alun perin Päivälehti, aloitti toimintansa täällä vuonna 1904. Samalla kadulla toiminta jatkui aina vuoteen 1999.
Kun Vantaalle rakennettiin uusi painotalo 1970-luvun lopulla, siirtyi Ludviginkadun rekkaliikenne muualle. Käytöstä poistettujen painokoneiden tilalle tuli muuta toimintaa. Lehden toimitus siirtyi rautatieaseman lähellä sijaitsevaan uuteen taloon 1990-luvun lopulla. Vuonna 2001 Korkeavuorenkadun ja Ludviginkadun kulmaan muutti Päivälehden museo.
Viime vuosikymmenien aikana lehdenteko on mullistunut. Pitkään käytössä ollut kohopainotekniikka muuttui offsettekniikkaan. Päivälehden museon kellarikerros kertoo havainnollisesti tästä mullistuksesta. Monet entisaikojen ammattilaiset, kuten latoja, kouluttautuivat uusiin työtehtäviin.
Museossa on yhä nähtävänä, miten näppäräsormiset latoja työskentelivät. Käsinlatojan työ oli pääpiirteissään samanlaista kirjapainotaidon keksimisestä 1450-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Museon työnäytöksissä kirjapainoveteraanit kertovat ja näyttävät, miten sanomalehdet aikoinaan valmistettiin.
1950-luvun lopulla nykyisen museon tiloissa toimi neljä rotaatiopainokonetta. Öisin painettiin Helsingin Sanomia, päivällä Iltasanomia. Yksi aikakausi päättyi, kun viimeinenkin Ludviginkadun rotaatiopainokone purettiin 1980 ja lehden painatus siirtyi muualle.
Goss Metro -offsetpainokone otettiin käyttöön vuonna 1977. Sillä painettiin Helsingin Sanomia aina 2000-luvulle asti. Uudemmat koneet mahdollistivat nelivärin lehden jokaiselle sivulle. Osa Goss Metro -koneesta on esillä museossa.
Lehden teossa kemigrafit, valokuvantekijät, olivat tärkeässä roolissa. Valokuvien teko oli pitkään hankala työvaihe. Offset-tekniikan tulessa jäi kemigrafien ammattikunta tarpeettomaksi.
Sinkka, Emma, Tahto, Malva, Kruunu, Leikki, Artsi, Merkki… Nykyisin monet museot on nimetty yksinkertaisesti. Se on osa museoiden brändäystä.
Päivälehden museo vaihtoi uudeksi nimekseen Median museo ja arkisto Merkki. Museon yläkerran ilmekin muuttui avarammaksi ja valoisammaksi, mutta se toimii yhä vaihtuvien näyttelyiden tilana. Uuden nimen myötä halutaan kertoa, että museo on muutakin kuin Helsingin Sanomat. Kohdetta ylläpitää edelleen Helsingin Sanomain Säätiö. Museoon on ilmainen sisäänpääsy.
Ohessa on kuvia myös aikaisemmasta näyttelystä.
PÄIVÄLEHDEN MUSEO, MEDIAN MUSEO JA ARKISTO MERKKI
Osoite: Ludviginkatu 2–4, Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Didrichsenin taidemuseo on paljon muutakin kuin taidemuseo
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista