UUSIMAA / HELSINKI – Meteli on ollut melkoinen. Ludviginkadun öinen rekkaralli kesti vuosikymmeniä. Ludviginkadusta oli kehittynyt Suomen merkittävin lehtikatu. Helsingin Sanomat, alun perin Päivälehti, aloitti toimintansa täällä vuonna 1904. Samalla kadulla toiminta jatkui aina vuoteen 1999.
Kun Vantaalle rakennettiin uusi painotalo 1970-luvun lopulla, siirtyi Ludviginkadun rekkaliikenne muualle. Käytöstä poistettujen painokoneiden tilalle tuli muuta toimintaa. Lehden toimitus siirtyi rautatieaseman lähellä sijaitsevaan uuteen taloon 1990-luvun lopulla. Vuonna 2001 Korkeavuorenkadun ja Ludviginkadun kulmaan muutti Päivälehden museo.
Viime vuosikymmenien aikana lehdenteko on mullistunut. Pitkään käytössä ollut kohopainotekniikka muuttui offsettekniikkaan. Päivälehden museon kellarikerros kertoo havainnollisesti tästä mullistuksesta. Monet entisaikojen ammattilaiset, kuten latoja, kouluttautuivat uusiin työtehtäviin.
Museossa on yhä nähtävänä, miten näppäräsormiset latoja työskentelivät. Käsinlatojan työ oli pääpiirteissään samanlaista kirjapainotaidon keksimisestä 1450-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Museon työnäytöksissä kirjapainoveteraanit kertovat ja näyttävät, miten sanomalehdet aikoinaan valmistettiin.
1950-luvun lopulla nykyisen museon tiloissa toimi neljä rotaatiopainokonetta. Öisin painettiin Helsingin Sanomia, päivällä Iltasanomia. Yksi aikakausi päättyi, kun viimeinenkin Ludviginkadun rotaatiopainokone purettiin 1980 ja lehden painatus siirtyi muualle.
Goss Metro -offsetpainokone otettiin käyttöön vuonna 1977. Sillä painettiin Helsingin Sanomia aina 2000-luvulle asti. Uudemmat koneet mahdollistivat nelivärin lehden jokaiselle sivulle. Osa Goss Metro -koneesta on esillä Päivälehden museossa.
Lehden teossa kemigrafit, valokuvantekijät, olivat tärkeässä roolissa. Valokuvien teko oli pitkään hankala työvaihe. Offset-tekniikan tulessa jäi kemigrafien ammattikunta tarpeettomaksi.
PÄIVÄLEHDEN MUSEO
Osoite: Ludviginkatu 2–4, 00130 Helsinki
