Suomen paras palloiluhalli. Kupittaan uutta peliareenaa on tituleerattu ylistävin sanoin. Hieno se onkin, tosin vasta pidemmän käytön jälkeen tiedetään, miten halli onnistuu palvelemaan eri lajeja ja miten se soveltuu ottelutapahtumien järjestämiseen.
Haasteita on tullut jo esiin ja muutamia parannusehdotuksiakin on saatu.
Kupittaan palloiluhallin ensimmäinen suuri urheilutapahtuma oli lentopallon Suomen cupin lopputurnauksen järjestäminen. Tapahtumaa voitiin pitää onnistuneena, vaikka loppuottelun tunnelma jäikin vaisuksi. Pelaajilta ja valmentajilta kuultiin olosuhteiden osalta kiitosta.
Lentopallon lopputurnauksen finaaliottelua ilman turkulaisia joukkueita seurasi yli 2000 katsojaa.
– Halli soveltuu erittäin hyvin lentopallo-otteluiden pelaamiseen ja järjestämiseen. Joukkueilta tuli pelkkää kiitosta. Halli on riittävän korkea. Katsomot ovat joka puolella kenttää. Valaistus ja äänentoisto ovat hyvät. Pukuhuoneita on riittävästi. Tarjoilupisteitä on useita ja kokoustila toimi lehdistöhuoneena aika hyvin, kun ikkunatkin olivat pelikentälle päin, kertoo Lentopalloliiton tiedotuspäällikkö Kimmo Nurminen.
Mitkä tekijät vaikeuttivat järjestelyitä ja mitä haluaisit parantaa?
– Parkkipaikkoja oli heikosti. Taksit eivät oikein tienneet, mistä hakea ja mihin jättää asiakkaat. Hallin ulkopuolelle voisi asentaa taksitolpan. Hallin ilmastointi oli vähän liiankin tehokas, välillä oli suorastaan kylmä. Hallin oma avoin internetverkko oli hidas, mutta TurkuOpen-langaton verkko toimi hyvin. Kokoustila oli kaikuva ja meluisa, jos hallissa soi musiikki. Kokoustiloja olisi hyvä olla enemmän tapahtumanjärjestäjien omiin tarpeisiin.
Kristika Turku järjesti hallin seuraavan palloilutapahtuman. Yleisöä saapui paikalle mukavasti, yli tuhat henkeä. Kristikalle hyppäys Nunnavuoresta isolle areenalle oli suuri.
– Halli on hyvä paikka pelata koripalloa, mutta joukkueen harjoituskenttä on toisessa päädyssä. Emme ole toistaiseksi päässeet harjoittelemaan varsinaiselle pelikentälle ja pelaamaan peleissä käytettäviin koreihin, kertoo Kristikan GM Ken Forslund.
– Hallissa on useita myyntipisteitä ja niissä on valmiit koneet. Kioskitulot tulevat seuralle. Kioskissa on myös pankkikorttimahdollisuus. Tila on Nunnavuorta huomattavasti suurempi, joten tapahtuman järjestäminen on paljon haastavampaa. Mutta, jos haluamme nostaa yleisömäärää, puitteet pitää olla tällaiset. Tapahtuman järjestäminen on seuralle iso haaste. Työvoimaa tarvitaan nyt paljon enemmän kuin Nunnavuoressa.
– Parkkipaikkoja on hallin läheisyydessä 1400, mutta ihmiset eivät vielä oikein löydä niitä. Meidän pitää saada viesti perille katsojille, mistä parkkipaikat löytyvät.
Salibandyä sisältänyt päivä viimeistään todisti, miten uusi halli tuli tarpeeseen. FBC Turun divariottelu ja TPS Salibandyn liigaottelu keräsi paikalle yhteensä 4000 katsojaa. Yleisömäärä ja tunnelma olivat huipussaan. Saattoi jopa syntyä ajatus, tuliko sittenkin tehtyä liian pieni palloiluhalli.
– Ollemme pelanneet ennenkin suurilla areenoilla. Jo Kupittaan jäähalli on mahdollistanut laadukkaan ottelutapahtuman. Nyt uudessa palloiluhallissa myyntipisteet tuovat lisätuloa, tosin kioskitoiminta on kasvattanut työmäärää. Meillä on hallissa anniskeluoikeudet. Mielessäni on myös useita pieniä parannusehdotuksia, mutta ne eivät näy ulkopuolisille, kertoo TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Juha Kiviniemi.
FBC Turun edustusjoukkue siirtyy vasta ensi kaudella kokonaan uuden palloiluhallin käyttäjäksi. Esimakua saatiin, kun seura pelasi salibandypäivän kunniaksi yhden divariottelun Kupittaan palloiluhallissa.
– Tila on uusi, on puhdasta ja kaikki toimii. Ottelutapahtuma näyttää hienolta, jos siihen on panostettu. Todellisuudessa yksikään valo ei vilku, yksikään valo ei ole värillinen ja kuvaa ei tule screenille, jos seura ei kaiva kuvettaan. Kaupungilta vuokrataan vain tila. Kaikki muu pitää ostaa erikseen palveluna jostain muualta. Ottelutapahtuman kustannukset moninkertaistuvat. Arveluttaa, mikä on asiakaskokemus, jos valot eivät vilkukaan seuraavalla kerralla, kertoo FBC Turun toiminnanjohtaja Ville Lintunen.
– Ihan perustason ottelutapahtumakin edellyttää paljon henkilökuntaa. Kun halli on useassa tasossa, järjestyksenvalvojiakin tarvitaan enemmän. Ongelma on se, miten pääsylippu- ja kioskituloilla katetaan jo pelkän perustason ottelutapahtuman kustannukset. Turkulaisella salibandyn liigajoukkueella ei ole kuitenkaan vaihtoehtoa. On pakko sopeutua, koska korvaavaa tilaa ei kaupungissa ole. Divarijoukkueilla on takaportti, esimerkiksi koripallossa Nunnavuori.
– Itse koen suurimpana ongelmana vuorojen peruuntumisen. Halleissa, missä käyttöaste on pienempi, kuten Turkuhallissa, ottelutapahtuman valmistelu voidaan aloittaa hyvissä ajoin. Kupittaan palloiluhallissa yritetään saada harjoitukset pyörimään koko ajan, mutta se on haastavaa. Pelkästään itse tapahtuma ei peruta vuoroja, vaan jo sen valmistelukin. Isoa tapahtumaa ei valmistella päivässä. Vapaaehtoisilta seuratyöntekijöiltä vaaditaan myös venymistä, kun hallilla joutuu olemaan aikapulan takia yötä myöten.
– Hallin tekniikka on monimutkaisempaa kuin muissa Turun pelipaikoilla. Jo ihan perusasioiden hoitaminen vaatii osaamista. Vapaaehtoiset eivät voi olla kuka tahansa. Tekniikka vaatii käyttäjiltä sitoutumista ja sen lisäksi varamiesjärjestelmän.
– Harjoitusvuorojen peruuntuessa osa hallin käyttäjistä voi siirtyä väliaikaisesti kaupungin muihin tiloihin, esimerkiksi Nunnavuoreen. Salibandyjoukkueille ei löydy korvaavia tiloja, kun Fiskarsin harjoitustilat poistuivat käytöstä.
Palloiluhallin parkettilattiaratkaisua on kiitelty ja ihmetelty – riippuu keneltä kysyy. Hallin enemmistökäyttäjät tarvitsevat joka tapauksessa maton parketin päälle. Mattojen toistuva siirtorumba vaatii ammattitaitoa, useita tunteja aikaa ja fyysistä voimaa. Työ onkin ulkoistettu. Tuskin kukaan osaa arvioida, kuinka suureksi loppulasku ajan myötä muodostuu. Toivottavasti se taho, joka joutuu lopulta maksajaksi, on oivaltanut budjetoida riittävästi rahaa työkustannusten maksamiseen.
