VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Vessa, apteekki, pankki, koulu…Turussa on käytetty mielikuvitusta, kun historialliset rakennukset ovat uusiokäytössä. Turkulaisille kyseiset anniskelupaikat ja ravintolat ovat tuttuja, mutta ulkopaikkakuntalaisia erikoiset nimet hymyilyttävät.
Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmassa sijaitseva Panimoravintola Koulu avattiin vuonna 1998. Vaikka ajatus tyhjäksi jääneen rakennuksen muuttamiseksi olutravintolaksi kuulosti hauskalta, moni epäili toiminnan kannattavuutta. Entinen koulurakennus Turun ydinkeskustassa on nimittäin iso ja se sijaitsee arvokkaalla tontilla.
Kun sisätiloissa on asiakaspaikkoja lähes 800 ja kesäaikana ulkoterassilla vielä 500 lisää, on Koulu eräs Turun suurimmista ravintoloista. Se on samalla myös Suomen suurimpia ravintolapanimoita. Kun Panimoravintola Koululla on ikää jo yli kaksikymmentä vuotta, on se vakiinnuttanut paikkansa Turun ravintolamaailmassa.
Itse rakennuksella on ikää yli 130 vuotta, sillä se valmistui vuonna 1889. Arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist ja Bruno Granholm eivät tyytyneet vaatimattomaan ratkaisuun, vaan mallia otettiin Italiasta asti. Uusrenessanssipalatsi ei ole pelkästään ulkonäöltään komea, vaan sama juhlavuus on aistittavissa sisätiloissakin. Ei edes rakennuksen muuttaminen ravintolaksi ole himmentänyt porrashuoneen ja juhlasalin arvokkuutta.
Kouluaikoina ruotsin kieltä kuuli eniten koulun käytävillä ja luokissa, olihan rakennus yli sadan vuoden ajan ruotsinkielisten turkulaistyttöjen opinahjo. Koulu muistetaan parhaiten viimeisestä nimestään Cygnaeus skola, joka otettiin käyttöön 1966. Sitä ennen se oli nimeltään Åbo svenska flicklyseum. 1900-luvun alkuvuosikymmenistä alkaen koulun nimi oli Svenska flickskolan i Åbo. Tämä nimi korvasi koulun ensimmäisen ja alkuperäisen nimen Svenska Fruntimmerskolan.
Suomessa on nykyään toista sataa pienpanimoa, mutta ne tuottavat vain muutaman prosentin koko maan kokonaiskulutuksesta. Tarkoitus ei olekaan kilpailla volyymeillä isojen panimoiden kanssa, vaan valmistaa omia erikoistuotteitaan, vieläpä persoonilla nimillään. Maisteri, Ope, Lehtori ja Reksi ovat tarjolla Panimoravintola Koulussa.
Koulutalon muuttaminen ravintolaksi tapahtui museoalan ammattilaisten valvovan silmän alla. Paljon vanhaa piti säilyttää, mutta mikä sen parempi, kun kyseessä on vanhanajan kouluhenkinen ravintola. Jokainen tunnistaa useita yksityiskohtia omista kouluajoistaan – etenkin varttuneempi väki, sillä sisustus on lähinnä kansakouluajoilta.
Opettajainhuone toimii nykyään keittiönä ja koulun liikuntasali ravintolan juhlasalina. Puolapuut ovat kadonneet. Kakluuni ja puhujankoroke on jätetty. Muissa tiloissa entisestä ajasta muistuttavat liitutaulut ja kansakouluaikaiset pulpetit. Presidenttien kuvat ovat seinillä. Yksi heistä, marsalkka Mannerheim on vieraillut henkilökohtaisesti koulussa.
Rakennuksen eri juhlatilat on nimetty kuuluisuuksien mukaan. Bellman-juhlasali on saanut nimensä ruotsalaisesta runoilijasta ja muusikosta. Mukana on tietysti Uno Cygnaeus, Suomen kansakoulun kehittäjä sekä Josef Julius Wecksell, ruotsinkielinen kirjailija.
Wilhelmina Gripenberg toimi koulun johtajattarena 1800-luvun lopulla. Hänen ansiota on, että koulurakennus ylipäätään rakennettiin nykyiselle paikalleen.
Kabinetit Cygnaeus, Wecksell ja Wilhelmina sijaitsevat ravintolan toisessa kerroksessa ja toimivat kokous- ja juhlatiloina.
Vaikka Panimoravintola Koulu liittyy vahvasti omien tuotteiden, oluiden ja siidereiden, valmistamiseen sekä niiden myyntiin, on ruualla iso merkitys. Päivisin tarjoiltava lounas noutopöydästä on kuulunut Koulun tarjontaan heti alusta alkaen.
Koska Koulu tarjoaa nostalgisen aikamatkan vuosikymmenien taakse, paikka ei ole nykynuorison kantapaikka. Täällä viihtyvät paremmin ne hyvän oluen ja ruuan ystävät, jotka tunnistavat Koulun hyllyille sijoitetut oman kouluaikaiset episkoopit ja diaheittimet.
PANIMORAVINTOLA KOULU
Osoite: Eerikinkatu 18, Turku.