VARSINAIS-SUOMI / PARAINEN – Parainen saa kiittää ajasta, jolloin Suomi sijaitsi aivan muualla kuin nykyisin. Mannerlaattojen liikkuessa sijaintimme oli vuosimiljoonia sitten päivätasaajan leveysasteilla. Ilmasto oli tyystin toisenlainen. Trooppinen ilmasto synnytti geologisia muodostumia, joita Paraisilla on hyödynnetty vuosisatojen ajan. Kalkkikivellä on ollut suuri merkitys Paraisten alueen asukkaille aina 1300-luvulta alkaen.
Devonikauden kalkkikerrokset ovat harvinaisia Suomessa. Maamme kallioperä on suurimmaksi osaksi jääkausien silottamaa graniittia ja siitä rapautunutta soraa ja hiekkaa. Sen sijaan Länsi-Turunmaan alueelle on siunaantunut poikkeuksellisen laajat kalkkikivikerrostumat. Rannikkoalueemme runsaat kalkkiesiintymät mahdollistivat kalkinpolton talonpoikien sivuelinkeinona.
Teollinen toiminta aloitettiin Paraisilla 1800-luvun lopulla talonpoika Otto Mobergin aloitteesta. Suurtuotantoon yllettiin jo 1900-luvun alussa. Suomen ensimmäinen sementtitehdas valmistui Paraisille 1914.
Vuosikymmenien myötä tuotevalikoima laajentui. Konkreettisin muistomerkki kalkin louhinnasta on Pohjoismaiden suurin avolouhos. Paraisten kalkkikivilouhoksen ainutlaatuisuutta lisää sijainti lähes kaupungin keskustassa. Louhos on suosittu matkailunähtävyys.
Paraisten teollisuusmuseo sijaitsee Nordkalkin kalkkikivilouhoksen vieressä. Näyttelyiden avulla saa käsityksen kalkki- ja sementtiteollisuustoiminnasta. Tehdas oli myös osa kaupunkilaisten vapaa-aikaa. Kalkkiyhtiö harjoitti louhinnan ohella merenkulkua, minkä esineistöä on myös esillä.
Geologinen näyttely vie aikamatkalle ajassa taaksepäin. Se valaisee, miten kalkkikivikerrokset ovat syntyneet. Näyttelyssä kerrotaan myös Paraisten kaivoksessa nykyisin louhittavista kivilajeista. Pargasiitti-mineraali on saanut nimensä paikkakunnan mukaan.
TEOLLISUUSMUSEO
Osoite: Kaivostie 1, Parainen.
