Viron lounaiskolkassa sijaitseva Pärnun leppoisa lomakaupunki on tullut monelle suomalaiselle tutuksi. Maan suurimman maakunnan Pärnumaan pääkaupunki tarjoaa idyllisen vaihtoehdon lomailuun.
Loikoilu Pärnun yli kilometrin levyisellä hiekkarannalla helteisenä kesäpäivänä tuo mieleen Etelä-Euroopan parhaat uimarannat. Pärnu sijaitsee kuitenkin vain parin tunnin (129 km) automatkan päässä Tallinnasta. Kaupunkiin ehtii tutustumaan lyhyemmälläkin lomalla.
Pärnulahden rannalla sijaitseva kaupunki on Viron viidenneksi suurin (55 000 asukasta). Hiekkaiselle maaperälle rakennettu kaupunki perustettiin jo vuonna 1251. Historiansa aikana Pärnua kuten koko Viroa ovat hallinneet eri omistajat: saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja virolaiset kukin vuorollaan.
Piispanlinnan ja Ritarilinnan ympärille kehittyi kukoistava hansakaupunki. Suuri kukoistuskausi koitti Ruotsin vallan aikana, kun vuonna 1699 Tarton yliopisto siirrettiin tänne. Todellinen nousu alkoi 1800-luvulla, kun kaupungin perinteikäs kylpylätoiminta sai alkunsa.
Kukoistavaa kylpylätoimintaa
Osa suomalaisista matkustaa Pärnuun kylpylöiden vuoksi. Edullinen hintataso ja monipuolinen hoito takaavat viihtyvyyden. Kun palvelu toimii vielä suomen kielellä, ei ole ihme, että monet eläkeläiset käyvät virkistäytymässä Pärnun kylpylöissä.
Ensimmäinen kylpylä perustettiin jo 1830-luvulla, kun joukko kauppiaita anoi kaupunginhallitukselta lupaa toiminnan aloittamiseen. Vuonna 1890 valmistui ensimmäinen varsinainen mutakylpylä Supelusekadun (Kylpyläkadun) päähän. Kylpylävieraat olivat aluksi Pietarista tulleita rikkaita venäläisiä, mutta viime vuosisadan alussa kylpijöitä saapui runsaasti myös Suomesta.
Viron itsenäisyyden päättyessä toiseen maailmansotaan myös kylpylätoiminta hiipui. Nyt toiminta pyörii jälleen täysillä suomalaisten täyttäessä terveyskylpylät.
Terveysmudan parantava vaikutus perustuu sen rikkipitoisuuteen ja radioaktiivisuuteen. Väriltään harmaanvihreä muta on myös helppo pestä pois iholta. Pärnun suurin kylpylä Tervis sijaitsee kauniilla paikalla merenrannalla. Ulkoasullaan vuonna 1971 rakennettu neuvostoajan kylpylä ei koreile, mutta hyvää hoitoa ja vuodepaikkoja on tarjolla yli kolmellesadalle kylpijälle. Muita tunnettuja ja hyvätasoisia kylpylöitä ovat muun muassa Söprus ja Estonia.
Kesä täynnä tapahtumia
Pärnun kesä on käsite, sillä kaupungin kulttuuritarjonta on yltäkylläinen. Tunnetuin tapahtuma lienee Pärnun kesäkuun lopulla järjestettävä perinteinen jazz-festivaali. Kaupunkiin saapuvan kannattaa ensimmäiseksi selvittääkin millaista kulttuurinautintoa on tarjolla. Todennäköistä on, että loman ajalle sattuu konsertteja klassisesta musiikista rokkiin, taidenäyttelyitä tai kansantanssiesityksiä.
Osa tapahtumista on maksuttomia.
Pärnulaiset sanovat, että kesä kestää kaupungissa 365 päivää, joskin siihen valmistautumiseen menee 2/3 koko ajasta. Loppu 1/3 onkin sitten nauttimista itse kesästä.
Arkkitehtuurin eri tyylisuunnat
Pärnu pursuaa eri aikakausien arkkitehtonisia tyylisuuntia. Eri puolilla kaupunkia voi ihailla rakennuksia, joiden ulkonäkö noudattaa oman aikansa muotivirtauksia. Barokkikirkot ovat sulassa sovussa funktionaalisten ja jugendin tyyliin rakennettujen talojen kanssa. Merenrannalla sijaitseva vuonna 1937 valmistunut tyylikäs Rantahotelli valittiin aikoinaan Pohjolan kauneimmaksi rakennukseksi. Arkkitehti O. Siinmaan suunnittelema funkistyylinen hotellirakennus on 90-luvulla peruskorjattu täydellisesti.
Houkuttelevat hiekkarannat
Meno keskikesällä Baltian parhaimmalla hiekkarannalla on kuin Espanjassa konsanaan. Lahden mataluuden ja hiekkaisen pohjan takia merivesi lämpiää nopeasti. Innokas uimari joutuu kuitenkin kahlaamaan jopa 200 metriä ennen kuin uiminen kunnolla onnistuu. Viime vuosisadan alussa rikkailla saattoi olla omat kantajat, joiden avustamina syvään veteen siirtyminen tapahtui vaivattomimmin.
Neuvostoaikana merivesi muuttui uintikelvottomaksi. Uuden jätevesipuhdistamon myötä veden laatu on nykyisin oleellisesti parantunut. “Naisten paratiisi” oli rannan erikoisuus jo neuvostovallan aikana. Kyseessä on rannanosa, joka on varattu vain naisille. Alueella saa ottaa aurinkoa “rajattomasti” piilossa miehisiltä katseilta.
Hiekkarannan keskipisteenä on vuonna 1939 valmistunut Rantakahvila. Sen merelle avautuva terassi ja sienen muotoinen parveke synnytti aikoinaan ihastusta. Pärnun kylpylätoiminnan 100-vuotispäivän kunniaksi rakennetun ravintolan on suunnitellut myös arkkitehti Siinmaa.
Merenrannan ja kaupungin keskustan väliin istutettiin vuosisata sitten kaupunginjohtaja Bryckmannin johdolla laaja puistoalue. Jalojenlehtipuiden muodostama viheralue on kaupunkilaisten ja lomailijoiden suosittu kävelykohde. Puiden siimeksessä on mm. Viron tunnetuimman runoilijan Lydia Koidulan patsas.
Puiston halki kulkevat tiet johdattavat kävelijän kohti rantaa. Huvilat puistotien varrella ovat etupäässä lomakoteja, yksityisessä omistuksessa olevia asuntoja ja parantoloita. Viheralueen läntisessä päässä, lähellä Vallihautaa, on barokkinen Tallinnan veräjä. Se on kaupungin kolmesta portista ainoa, joka on säilynyt 1600-luvulta. Portin ylätasanteella voi nauttia hyvästä ruuasta ja virolaisesta mallasjuomasta.
Rüütlikatu (Ritarikatu) – pääkatu
Keskustan halki kulkevan Ritarikadun neuvostoajan asfaltti muuttui lämpimänä kesäpäivänä jalkojen alla mukavan pehmeäksi. Tarpomalla kadun päästä päähän saa hyvän kuvan kaupungin historiasta. Kadun varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on useita tärkeitä rakennuksia, joista useimmat on viime aikoina peruskorjattu.
Kaupungin kaunein rakennus, Raatihuone, on klassismin tyylin edustaja. Pärnun pitkäaikaisen pormestarin H. C. Harderin asuintalo toimi aikoinaan raatihuoneena. Nykyisin talossa kokoontuu Pärnun kaupunginvaltuusto.
Pietari Suuren tytär, keisarinna Elisabeth, lahjoitti Pärnun virolaiselle seurakunnalle rahat oman kirkon rakentamista varten. Vuonna 1750 valmistui tyylikäs barokkityylinen Elisabethin kirkko, joka on myös viime aikoina ehostettu. Kirkko on Pärnun venäläisen seurakunnan ortodoksien käytössä.
Kaupungin toinen barokkinen ortodoksikirkko on Katariinan kirkko Kuninkaankadulla. Kirkon nimi tulee Venäjän keisarinna Katariina II:n mukaan, joka vuorostaan lahjoitti rahat kirkon rakentamista varten.
FAKTAT
Asukasluku: 55 000.
Pinta-ala: 30 neliökilometriä.
perustamisvuosi: 1251.
Tärkeimmät teollisuuden haarat: Metsä- ja puuteollisuus, tekstiiliteollisuus, elintarvike- ja kalateollisuus, Pärnun satama.
Ystävyyskaupunk: Vaasa.
Kylpylät: Tervis, Söprus, Estonia, Mutakylpylä.
