ETELÄ-KARJALA / PARIKKALA – Veijo Rönkkönen (1944-2010) ei ollut ihan tavallinen kaveri. Se tulee oitis mieleen, kun vierailee hänen kuuluisaksi tulleessa Parikkalan Patsaspuistossa. Originelli mies, erakoksikin mainittu, jätti jälkeensä perinnön, josta voidaan olla montaa mieltä.
Se on ainakin varmaan, että Kuutostien erikoisin nähtävyys herättää mielipiteitä. Monet poistuvat Rönkkösen paratiisista kuitenkin hymy huulilla. Patsaspuisto on elämys, jonka muistaa.
Sielun sopukoista ne ovat kaikki lähtöisin. Ei kaupattavaksi, eikä maksusta nähtäväksi. Vapaasti niitä saa katsella matkalainen. Näin on itse Veijo Rönkkönen kuvannut fantasiamaailmaansa. Kun taiteilija itse oli nihkeä lähtemään ihmisten ilmoille, betonipatsaiden ansiosta ohikulkijat tulivat hänen luokseen.
Vaikka isäntä itse ei ole enää vieraita vastassa, pysähtyy vuosittain tuhannet Kuutostien ohikulkijat ihailemassa ja ihmettelemässä Rönkkösen puutarhaa ja omituisia patsaita.
Rönkkönen oli innokas kuntoilija. Imatran uimahallissa uidut kilometrit olivat kunnioitusta herättäviä. Myös jooga oli hänelle rakas harrastus. Rönkkösen Joogatarha muodostuu yli kahdestasadasta taiteilijaa muistuttavasta betonihahmosta, joista monet on saanut ajan myötä suojakseen sammalpeitteen.
Etenkin nuorena Rönkkönen oli omiin oloihinsa vetäytyvä. Taiteen tekeminen oli keino kommunikoida ulkomaailman kanssa. Veijo ei ollut kuitenkaan täyspäiväinen taiteilija, sillä hän oli paperitehtaalla töissä. Iän myötä Rönkkösen kerrotaan muuttuneet sosiaalisemmaksi ja ystävälliseksi henkilöksi. Uusi elämänilo alkoi näkyä myös hänen tuotannossaan.
Äidin kuoleman jälkeen Rönkkösen taiteeseen ilmestyivät lapsihahmot. Puistoon alkoi ilmestyä leikkivät ja urheilevia lapsia. Osa niistä on varsin humoristisen näköisiä.
Kannattaa tarkastella tarkemmin lähietäisyydeltä Veijo Rönkkösen patsashahmojen hampaita. Todennäköisesti yllätyt.
PATSASPUISTO
Osoite: Kuutostie, Koitsanlahti, Parikkala.
LUE MYÖS: Parikkalan kotiseutumuseo on entinen haudankaivajan koti
LUE MYÖS: Honkakylän kauppamuseossa viimeiset omistajat jättivät kaiken paikoilleen
LUE MYÖS: Meijerimuseo kertoo, millaisia olivat entisaikojen pienet kylämeijerit