Pekka Ilmivalta…Nimi kuulosti heti tutulta. Suomen Salibandyliitto sai uuden toiminnanjohtajan syksyllä 2020.
Ilmivalta siirtyi nykyiselle johtopaikalleen Veikkauksen laki- ja vastuullisjohtajan tehtävästä. Osa muistaakin Ilmivallan Veikkauksesta, olihan hän pelifirman palveluksessa seitsemäntoista vuotta. Monelle nimestä Pekka Ilmivalta tulee kuitenkin mieleen jääkiekko. Kyseessä on aito pesunkestävä lätkäjätkä.
Pakko onkin ensimmäiseksi kysyä, onko entinen HIFK:n ja Leijonien kiekkokonkari ja myöhemmin juristina tunnetuksi tullut Juha Rantasila ollut sinulle joskus esikuva.
– Rantasilan nimi oli tuttu, mutta hän pelasi niin eri aikaan kuin minä. Hän on kuitenkin esimerkki, miten voi pelata ja opiskella korkeakoulussa yhtä aikaa. Tiemme kohtasivat, kun myöhemmin tapasimme eräässä urheilujuridiikan tilaisuudessa. Juha houkutteli minut mukaan jääkiekon pelaajayhdistyksen toimintaan, muistelee Ilmivalta.
Yhteistä Rantasilalla ja Ilmivallalla on lätkän lisäksi koulutus ja sen myötä tullut ammatti. Rantasila oli akateemisen koulutuksen saanut kielitaitoinen kiekkoilija, joka osasi yhdistää lätkänpeluun ja tavoitteellisen opiskelun. Molemmat, Rantasila ja Ilmivalta, ovat juristeja ja varatuomareita.
Rantasila oli poikkeus. Pelimatkoilla muiden lätkiessä korttia bussin perällä, nuori Rantasila luki oppikirjojaan. Ilmivallan aikuisiän kiekkoura osuu 1990-luvun alkuvuosille, parikymmentä vuotta Rantasilaa myöhemmin. Ilmivallan aikakaudella kiekossa siirryttiin puoliammattilaisuudesta kohti täysammattilaisuutta.
Lahtelainen kiekkoseura, Pelicansien edeltäjä, on vaihtanut nimeään muun muassa talousongelmien myötä. Kiekkoreipas muuttui ensin Hockey-Reippaaksi ja pian Reipas Lahdeksi. Ilmivallan viimeisellä liigakaudella Lahti putosi karsitaotteluiden jälkeen liigasta.
Miten aikoinaan yhdistit opiskelun ja pelaamisen?
– Hoitelin pelaajien palkka-asioita jo oman kiekkourani loppuvaiheessa seuran ajautuessa talousvaikeuksiin. Peilasin samalla omaa peliuraani ja totesin, että nyt kannattaa keskittyä opiskeluun. Lopetin kiekkoilun 24-vuotiaana. Siihen aikaan useimmat pelaajat tekivät muutakin kuin pelasivat. Elettiin taitekohtaa ammattilaisuuteen siirtymisessä.
Vaikka Ilmivallan peliuraan kiekkokaukalossa maalivahtina mahtuu kaksi kautta pääsarjatasolla, ei Pekan kiekkomeriiteistä saada isoja otsikoita. Lahden Kiekkoreippaan kasvatti pelasi liigassa kaudella 1990-1991 ja 1993-1994. Omien sanojensa mukaan, lähinnä luukkuvahtina kakkosmolkena.
– Siihen aikaan ykkösmaalivahtina oli Jaromír Šindel, maailmanluokan maalivahti.
Vaikka opiskeluun panostaneen Ilmivallan oma kiekkoura päättyi parhaassa pelimiehen iässä, ei lätkä kuitenkaan jäänyt. Päinvastoin. Varsinaisen työuransa ohella Ilmivalta on toiminut useissa urheiluun liittyvissä luottamustehtävissä. Eräs niistä on ollut toimiminen jääkiekon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana, Pelicansin puheenjohtajana, liigan hallituksen jäsenenä sekä jääkiekon SM-liigan kurinpitoryhmän jäsenenä.
Olet ollut mukana myös ADT:n (Suomen Antidopingtoimikunta) ja SUEK:in (Suomen urheilun eettinen keskus) toiminnassa sekä olet Urheilun Kansainvälisen Välitystuomioistuimen (CAS) välimies.
Oletko tällä hetkellä yhä jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen?
– Jäin kokonaan pois jääkiekkopuolelta, kun minut valittiin Salibandyliiton toiminnanjohtajaksi.
Salibandyliiton johtajapestin paikkaa haki 38 henkilöä, joista kuusi valittiin haastatteluihin. Liiton mukaan hakijajoukko oli laadukas ja kaikki haastatellut olivat hyviä tyyppejä.
Onko sinulla tietoa, miksi juuri sinut valittiin monien laadukkaiden hakijoiden joukosta?
– Ehkä se, kun olen ollut mukana urheilussa monipuolisesti. Organisaation vetäjäksi haluttiin tietynlainen henkilö ja mahdollisesti juuri minut katsottiin siihen sopivaksi. Seitsemäntoista vuotta Veikkauksessa erilaisissa rooleissa on ollut hyvä johtamisen korkeakoulu.
Mitkä olivat omat henkilökohtaiset syyt, miksi kiinnostuit Salibandyliiton toiminnanjohtajan paikasta?
– Halusin päästä tekemään taas töitä urheilun pariin. Salibandy oli minulle oman poikani harrastuksen kautta toiseksi tutuin laji. Salibandyssä on paljon potentiaalia, mahdollisuuksia kehittyä.
Edellinen Salibandyliiton toiminnanjohtaja jäi monille tuntemattomaksi. Itse olet ollut jo lyhyessä ajassa usein median haastateltavana. Onko se ollut sattumaa, esimerkiksi MM-kisojen tuoman julkisuuden ansiosta vai haluatko itsekin olla keulakuvana liiton toiminnalle?
– Katson, että toiminnanjohtajan pitää olla yksi niistä kasvoista, joka edustaa lajia. Se kuuluu osana tätä tehtävää.
Alakiventiellä työskentelee iso määrä pitkän linjan salibandyvaikuttajia. Heillä työuran pituus lajin parissa lasketaan vuosikymmenissä. Joko ymmärrät kahvipöydässä, mistä kulloinkin puhutaan? Onko salibandyn terminologia jo hallussasi?
– Termit alkavat olla hallussa, historia ei vielä kokonaisuudessaan. Esimerkiksi palkkasin Timo Toivosen meille töihin tietämättä vielä prosessin alkuvaiheessa, että, että hän on vuoden 2010 maailmanmestari.
Jos saisit itse päättää, mikä olisi ensisijainen asia, mihin haluaisit salibandyssä juuri nyt vaikuttaa?
– Haluaisin, että suomalaiset liikkuisivat ja siihen salibandy on hyvä vaihtoehto. Vaikka salibandy on vielä nuori laji, pitää pystyä miettimään, mitä voisimme tehdä toisin. Mitä ihmiset haluavat tulevaisuudessa omalta harrastukseltaan? Mitä vaihtoehtoja on kehittää lajia edelleen?
– Haluan myös vaalia Voittoa ei hinnalla, millä hyvänsä -kulttuuria. Salibandyssäkin halutaan menestyä, mutta sitä ei tehdä hinnalla millä hyvänsä. Pitää voittaa ja toimia reilusti. Tämä piirre onkin vahvasti mukana salibandyssä.
– Salibandy on amatöörilaji, parhaimmillaankin vain puoliammattilainen laji. Haluamme vahvasti tukea, että koulunkäynti ja opiskelu on tärkeää. Tätä kulttuuria haluamme entisestään vahvistaa liitonkin tekemisessä. Huipulle voi päästä, vaikka opiskelisit. Hyviä esimerkkejä on useita.
Salibandyssä ollaan oltu huolissaan lajin vaarallisista tilanteista. Tulet kiekkopuolelta ja olet tottunut siellä muun muassa koviin taklauksiin. Miten itse koet kehityksen salibandyn puolella? Onko laji-ihmisten oltava huolissaan?
– Itse nostin ongelman esille MM-kisojen jälkeen. Kuulin juuri kansainvälisen liiton pääsihteeriltä, että neljän isoimman maan edustajat kutsutaan koolle ja aloitetaan aiheesta keskustelu. Se, miten pelattiin MM-kisojen välierissä ja finaalissa, ei tulisi olla valitseva linja. Olen ymmärtänyt, että ongelman ratkaisuun suhtaudutaan myötämielisesti. Salibandyn ominaispiirre on terveys ja turvallisuus. Niistä on pidettävä jatkossakin huolta.
