Pelaamisen sietämätön himo

Lottorivi kerran viikossa. Siihen päälle vakioveikkaus ja pari pitkävetoa. Tämä kuulostaa vielä melko normaalilta, vaikka asiantuntijoiden mukaan riskipelaajan tuntomerkkejä ovat rahapelien pelaaminen vähintään kerran viikossa ja useiden erilaisten rahapelien harrastaminen.

Ongelmapelaaja viettääkin jo aikaa useita tunteja pyörivien hedelmäkuvioiden parissa menettäen kuukaudessa ison summan rahaa, osa koko omaisuutensa.

Peliongelmaiset tunnetaan ryhmänä, jossa pienen vähemmistön menettämillä rahoilla rakennetaan valtionavustuksina jäähalleja ja jalkapallokenttiä. Moni yhdistyskin saa toimeentulonsa siitä, kun ongelmapelaajat häviävät työttömyyskorvauksensa ja sosiaaliavustuksensa takaisin valtiolle. Koska kone voittaa aina, suomalaiset häviävät vuosittain satoja miljoonia euroja enemmän kuin voittavat.

Rahapelaamisen sanotaankin olevan tulonsiirtoa mielenterveysongelmaisilta ja köyhiltä parempiosaisille.

Pelaaminen on tehty Suomessa pelihimoisille helpoksi. Pelikoneita sijoitetaan sinne, missä ihmiset liikkuvat – kauppojen auloihin ja kioskeihin. Niinpä kaupat ja kioskit saavat vastineeksi oman siivunsa jokaisesta pelaajan hävitystä eurosta. Osa peliyhtiöistä tuntee vastuunsa ja ohjaa osan peliriippuvaisilta saaduista rahoista peliriippuvuuden hoitoon. Moni palveluntarjoaja toimii puhtaasti liikeyrityksinä.

Peliautomaattien ohessa on usein vielä pankin raha-automaatti takamassa, että pelimerkit eivät heti lopu. Suomessa uhkapeleille on alaikäraja, mutta on ehdotettu myös yläikärajaa. Moni häviää eläkerahansa peliautomaatille.

Jos pelihimoa ei saa tyydytetyksi kaupassa, voi pelaamista jatkaa kotona verkossa tarjottavien uhkapelin ääressä. Eikä tarvitse tyytyä vain kotimaiseen tarjontaan, vaan klikkauksen päästä löytyvät kansainväliset peliyhtiöt.

Eipä siis ihme, että suomalaiset ovat eräs ahkerimmista peliautomaattien ääressä viihtyvistä kansoista. Kymmenien tuhansien suomalaisten elämä pyörii säännöllisesti rahapelien ympärillä. Pelaamisen ongelma ei koske vain yhtä henkilöä, vaan heijastuu pelihimoisen lähipiiriin. Monen perheen lomarahat katoavat ”hyväntekeväisyyteen”.

Himo pelaamiseen syntyy kuten päihderiippuvuus. Pelaamisesta syntyvä jännitys saa aivojen mielihyväkeskuksen erittämään dopamiinia, joka synnyttää mielihyvän tuntemuksen. Alkoholismia on vaikea salata lähipiiriltään, mutta peliriippuvuus pysyy piilossa pidempään valehtelun ja salaamisen avulla.

Jos omaa pelihimoa on vaikea kontrolloida, voi ongelmaansa saada apua. Turussa peliriippuvuutta hoidetaan muun muassa Turun nuorisoasemalla ja A-klinikalla. Etsivä nuorisotyöntekijä Tero-Petri Suovanen on erikoistunut riippuvuusongelmien hoitoon.

Minkä ikäisiä käy hakemassa apua peliriippuvuuteensa?

– Nuorisoasema hoitaa 16-25 -vuotiaita, A-klinikka vanhempia. Peliriippuvuus alkaa konkretisoitua siinä vaiheessa, kun nuoren ikä riittää saamaan pikavippejä 18-vuotiaana. Monet velkaantuvat nopeasti. Useimmat tulevatkin meille velan aiheuttaman tuskan pakottamana. Meillä on myös paljon maahanmuuttajia, jotka onnistuvat lainaamaan rahaa kavereiltaan.

Millä tavoin peliriippuvaisia autetaan?

– Vedän peliongelmaisten hoitotyhmää. Tapaamme kymmenen kertaa pari tuntia kerrallaan. Ryhmässä voi puhua luottamuksellisesti. Meille on helpompi avautua kuin läheisille. Ryhmän tarjoama vertaistuki on tärkeä. Meillä käy ulkopuolinen henkilö, joka on ollut peliriippuvainen, mutta on onnistunut pääsemään irti. Tällaisen henkilön kertoma kokemus on aina hyvin koskettava. Tämä helpottaa asiakkaita, kun kuulee, miten joku on oikeasti päässyt eroon pelihimostaan.

Miten peliriippuvainen voi auttaa itseään?

– Jokaisen pitää oivaltaa omat keinonsa. Usein ne liittyvät arkirutiinien muuttamiseen. Tärkeää on huomata, missä vaiheessa ja missä tilanteessa syntyy halu pelata. Tulee pyrkiä välttämään jatkossa tällaista tilannetta, esimerkiksi kulkemalla töihin tai kouluun eri reittiä eikä tutun kauppakeskuksen peliautomaattien kautta. Kannattaa kiinnostua myös sellaisista asioista, mistä on saanut ennen iloa elämään.

Jos saisit päättää, miten muuttaisit rahapelien synnyttämien ongelmien vähentämiseksi?

– Riippuvuus ei välttämättä synny siitä, että pelejä on helposti saatavilla. En usko, että pelkällä rajoittamisella päästään eroon peliriippuvuudesta. Halu pelata ei katoa, vaikka pelikoneet poistettaisiin kaupoista. Tärkeintä on havaita peliriippuvuuden syntyminen ajoissa ja puuttua sen syihin. Jos saisin päättää, niin järjestäisin asiantuntijan kouluun kertomaan ennaltaehkäisynä nuorille peliriippuvuudesta ja velkaantumisesta. Tekisin myös pikavippien saamisen vaikeammaksi.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!