VARSINAIS-SUOMI / PERTTELI – Pellonpään talonpoikaismuseo sijaitsee Vihmalolla vajaan kolmen kilometrin päässä Perttelin kirkolta. Aivan Vähähiidentien varressa sijaitseva päärakennus on hyvässä kunnossa. Aktiivinen Perttelin kotiseutuyhdistys on pitänyt Pellonpään tilan päärakennuksesta ja kokoontumistilastaan hyvää huolta.
Pellonpään tilan historia alkaa vuodesta 1711. Maatila oli saman suvun hallussa pitkään, tosin nimi Pellonpää vaihtui Peltoseksi. Eräs tunnetuimpia tilan omistajia oli Kaarlo Pellonpää. Hän edusti Halikon talonpoikaissäätyä valtiopäivillä 1832. Kaarlon komea kuva on yhä päärakennuksen salin seinällä. Perttelin kotiseutuyhdistys osti Pellonpään maanviljelijä Pekka Ojarannalta vuonna 1960.
Punainen päärakennus on tiettävästi 1800-luvulta. Se on sisustettu osin vanhoilla Pellonpään huonekaluilla ja esineillä. Osa on saatu pertteliläisiltä lahjoituksina. Tunnelma räsymattoineen ja alkuperäisine kakluuneineen on onnistuttu säilymään. Päärakennus kostuu tuvasta, suuresta salista, isännän työhuoneesta ja tyttärien kamarista.
Erikoinen yksityiskohta on isännän työhuoneen ovessa oleva kurkistusreikä. Siitä saattoi valvoa, mitä piiat tuvan puolella touhusivat. Vanhan kansanviisauden mukaan ”isännän jalka vastaa kahta miestä elopellolla.”
Pellonpään pihapiiriin on tuotu Perttelistä kerättyjä talousrakennuksia. Harmaa aitta on muualta, niittylato Kuivajärveltä Pöytiöltä. Punainen pikkutupa rakennettiin vaarintuvaksi. Se toimii nyt varastona ja työtilana. Hiidentien toisella puolella sijaitseva punainen aitta oli talon vanha vilja-aitta.
Vuonna 1958 perustettu Perttelin kotiseutuyhdistys pitää Pellonpään ovet kesäisin avoinna. Yhdistyksen päärakennuksessa järjestämät Pertun päivän yhteislaulutilaisuudet ovat suosittuja.
PELLONPÄÄN TALONPOIKAISMUSEO
Osoite: Vähähiidentie 176, Pertteli (Salo).
