VARSINAIS-SUOMI / PERTTELI – Kuninkaallinen käskykirje vuodelta 1757 kehotti rakentamaan lainamakasiineja katovuosien varalle. Perttelin seurakunta oli osallisen Uskelan pitäjämakasiinin perustamisessa. Myöhemmin pertteliläiset anoivat lupaa omaan lainamakasiiniin. Senaatti antoikin luvan ja Kaivolan talollisten luovuttamalle maalle valmistui uusi kivinen lainajyvästö 1863.
Makasiinin rakennusmateriaalina käytettiin Uskelan vanhan emäkirkon perustuskiviä. Nälkävuosina varastoitu vilja tuli tarpeeseen, mutta viljelymenetelmien kehittyessä Perttelinkin viljavarasto kävi tarpeettomaksi. Sotavuosina rakennus toimi asevarastona ja ilmatorjunta-asemana.
1950-luvun lopulla kunnallisneuvos Kaarlo Aittomäki alkoi kerätä vanhoja esineitä. Niitä varastoitiin tyhjäksi jääneeseen viljamakasiiniin. Sisätilojen siiloihin tehtiin aukot ja välilaipiot muutettiin näyttelytiloiksi. Pääosan Perttelin kotimuseon kokoelmasta muodostavat 1800-luvulla maataloudessa käytetyt työkalut ja käyttöesineet.
Esineet ovat esillä aihepiireittäin. Suutariverstaan esineistö on Pöytiön Kujanpäästä ja Sepän pajan pääasiassa Haaviston pajasta Inkereeltä. Vanhat hyvin säilyneet kivikautiset ruuhet ovat Saarijärveltä. Yhdestä puusta, haavasta, tehdyt veneet on valmistettu kovertamalla. Suurin osa Perttelistä löydetyistä kivikautisista esineitä on viety Kansallismuseoon, osa on esillä Perttelin lainamakasiinissa.
Perttelin museon historiallisesti arvokkain kokonaisuus on laaja kirkollinen esineistö. Se ajoittuu katoliselle ajalle ennen uskonpuhdistusta. Nyt useat kirkoista poistetut uskonnolliset pyhäinkuvat ja puuveistokset ovat turvassa Perttelin kotiseutumuseon vankkojen graniittiseinien sisäpuolella.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Mikolantien 11, Pertteli (Salo).
LUE MYÖS: Hiidentietä pitkin on kuljettu jo keskiajalta lähtien
LUE MYÖS: Juvankosken teollisuusympäristö on muisto menneisyydestä
