Harva ehkä muistaa, miten vuonna 1982 tehtiin turkulaista palloiluhistoriaa. TuNMKY ja Raision Loimu voittivat Suomen mestaruuden. Uppopallossakin tuli mestaruus. Ja kaiken tämän päälle saatiin Turkuun vielä naisten pesäpallomestaruus. Oi, niitä aikoja!
Näistä menestysvuosista on vain kultainen muisto jäljellä. Pesäpallo voi kuitenkin hyvin Turussa, vaikka hieno laji saa vähän huomiota paikallisessa mediassa.
Pääsarjatason pelit ovat jääneet menneisyyteen, mutta Kupittaalla pelataan kansallispeliämme lähes jokaisena kesäiltana. Vuoden 1982 Suomen mestari, nykyinen Turku-Pesiksen ahkera puuhanainen, Sirpa Helin, myöntää pesiksen paikallisen ongelma.
– Usein huomaa, miten moni hämmästyy, kun heille selviää, että Turussakin voi harrastaa pesäpalloa.
Todellisuudessa pesäpallolla on Turussa pitkät perinteet. Turku-Pesis, alkuperäiseltä nimeltään Lännen Pallo, perustettiin jo vuonna 1949. Suomen mestaruuden lisäksi seura on voittanut pääsarjatasolla pronssia.
Pesäpallo mielletään peliksi, joka on suosittu lähinnä maakunnissa. Isoimmissa kaupungeissa pesäpallo on joutunut ahtaalle muiden palloilulajien puristuksessa. Pesis on kuitenkin Suomessa seuratuin naisten palloilulaji. Silti Turussa on jo kahdesti jouduttu luopumaan sarjapaikasta pelaajapulan johdosta.
– Superpesiskaudet olivat pienelle seuraorganisaatiolle haastavat. Pelkästään tuomarikulut olivat ottelua kohden satoja euroja. Eikä joukkueessa pelannut juurikaan turkulaisia pelaajia. Nykyisissä joukkueissa on useita omia kasvatteja. Turkuun muuttaa myös paljon opiskelijoita, joilla on pesäpallotausta.
Vaikka visiot pelaamisesta pääsarjatasolla ovat taka-alalla, on Turku-Pesis ainoa turkulainen pesäpallon erikoisseura. Lajin parissa on hämmästyttävän paljon eri-ikäisiä harrastajia aina alakouluikäisistä aikuisiin. Seuran miesten edustusjoukkue pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, Suomensarjassa ja naiset sarjatasoa alempana, Maakuntasarjassa. Erityistä on, että Turku-Pesiksen B-juniorit pelaavat SM-sarjaa.
– Osa joukkueesta on aloittanut pelaamisen yhdessä jo E-junnuikäisinä. Muutama heistä pelaa myös aikuisten joukkueessa.
Kupittaalla olosuhteet pesäpallon pelaamiselle ovat kelvolliset. Kupittaan pesäpallostadionin hiekkatekonurmi otettiin käyttöön jo vuonna 1994. Katsomotilat ovat alkeelliset, mutta seuran käytössä olevat huoltotilat kioskeineen ja pukuhuoneineen ovat asialliset.
Aikuisjoukkueiden ohella Turku-Pesiksellä on toimintaa useissa eri ikäluokissa aina nassikkaikäisistä alkaen. Seura tarjoaa vaihtoehtoja harrasteliikkumiseen pesäpallon parissa niin lapsille, aikuisille kuin työyhteisöille. Esimerkiksi aikuisten harrastepesisliigaa, Kupittaaliigaa, pelataan toukokuulta syyskuulle aina torstai-iltaisin.
Tärkeä osa Turku-Pesiksen toimintaa ovat leirit ja suurtapahtumat. Heinäkuussa (2017) Turussa järjestetään Valtakunnallinen Suurleiri, vuoden suurin pesisleiri ja pesäpallon kansainvälinen World Cup -tapahtuma.
Koska pesäpallo on kotimainen peli, on helppo tehdä sääntöuudistuksia. Lajista on tullut erittäin yleisöystävällinen. Jännitys saadaan säilymään ottelun viimeminuutille asti. Näin myös illan ottelussa Turku vastaan Loimaa. Pesäpallossa tasapelitilanteessa pelataan vielä supervuoropari. Jos tilanne on vielä tämänkin jälkeen ratkaisematon, pelataan kotiutuskilpailu.
Turku-pesiksen Suomensarjan ottelu Loimaata vastaan osoitti, kuinka taktisesta lajista pesäpallossa onkaan kysymys. Runsas yleisö nautti näkemästään, ja mikä mukavinta, Turku-Pesiksen otteluihin ei ole pääsymaksua.
Turku-Pesiksen toiminnasta voi lukea lisää täältä: www.turku-pesis.fi
ETUSIVU
