ETELÄ-SAVO / KANGASNIEMI – Kahdeksantoista kilometriä Kangasniemen keskustasta tuntuu kiemuraista tietä pitkin ajellessa pitkältä. Yleensä mitä syrjäisempi museon sijainti on, sitä parempi on museon anti. Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen omistama Pitkäpellon kotiseututalo ei tee poikkeusta. Aitous ja alkuperäisyys ovat täälläkin aistittavissa.
Kun 1800-luvun hirsinen tuulimylly ilmestyy tienvarteen, kannattaa kääntyä opaskyltin suuntaan. Päätielle asti näkyy Huikon tila, jonka suku myi 1960-luvun lopulla paikalliselle kotiseutuyhdistykselle. Pitkäpelto ehti olla monen Huikon sukupolven omistuksessa aina 1700-luvulta alkaen.
Museoalue muodostuu pärekattoisista Pitkäpellon talonpoikaisaikaisista päärakennuksesta ja pihapiirin talousrakennuksista. Osa on alkuperäisillä paikoillaan, osa on muualta pelastettuja ja tänne siirrettyjä.
Tilan päärakennus on vuodelta 1826. Seinälaudat on käsin sahattuja. Sisätiloissa katto on korkealla ja seinät leveällä. Huikon tila on ollut ilmiselvästi varakas. Tosin alku oli täälläkin vaatimaton. Päärakennuksen paikalla oli pieni savupirtti, joka vasta myöhemmin muutettiin uloslämpiäväksi. Nyt rakennus koostuu tilavasta tuvasta, kamarista, keittiöstä ja eteisestä. Jälkimmäinen oli aluksi läpiajettava. Huonekalut ja esineistö ovat osaksi talon omia.
Eteisestä on kaksi sisäänkäyntiä. Niistä toinen, nykyisin vähemmän käytössä oleva, oli aikoinaan rakennuksen pääovi, joka johti miespihalle. Vielä 1960-luvulla päärakennuksen kyljessä oli lisäsiipi, mutta se purettiin myöhemmin pois. Miespihan puolella on yhä jäljellä harmaahirsinen aittarivi, kaksi pientä erillistä aittaa ja hieman kauempana pihan perällä savusauna.
Päärakennuksen toisella puolella, karjapihalla, on muun muassa tallirakennukset, kärry- ja puuliiteri sekä riihi. Yhteensä rakennuksia on museoalueella toistakymmentä.
PITKÄPELLON KOTISEUTUTALO
Osoite: Makkolantie 1139, Kangasniemi.
LUE MYÖS: Kangasniemen kotiseutumuseo on keskivertoa tasokkaampi
