Pohjois-Viron kartanoidylli – Tallinnan läheisyydessä on useita herraskartanoita

Kolga.

Monilla rikkailla aatelisperheillä oli kaksi asuntoa: kaupunkiasunto Tallinnassa, jossa asuttiin talvella, sekä lyhyen hevoskyydillä päässä kartano maalla kesänviettoa varten.

1600-luvulla alkoi Tallinnan ympärille muodostua kartanoiden rypäs, joihin tutustuminen esimerkiksi omalla autolla onnistuu lyhyessäkin ajassa. Monet tarjoavat vielä majapaikankin vierailijalle, sillä osa on kunnostettu matkailukäyttöön.

Narvan suuntaan

Maardusta löytyy tasoa

Tallinna-Narva –tien varrelta tai sen lähettyviltä löytyy useita kartanoita. Heti Tallinnan ulkopuolella Maardujärven jälkeen oikealle jää Maardun kartano, joka on kunnostettu tasokkaaksi opetus- ja kongressikeskukseksi. Kartanon salit on entisöity hienompiakin tilaisuuksia varten.

Kartanon historia alkaa 1600-luvulta, jolloin sen omistajana oli ruotsalainen kruunun virkamies Fabian von Fersen. Bohn-Breverns –suku omisti kartanon vuosina 1729-1919. Neuvostovallan aikana rakennuksessa toimi koulu, joka lakkautettiin vuonna 1972. Estonia-Pankin omistukseen kartano siirtyi vuonna 1992.

Poikkea munaliköörille Kiiuun

Kun olet ajanut 36 km Tallinnasta, voit pitää kahvitauon Kiiun tornissa ja ostaa kotiin tuotavaksi paikallista munalikööriä.

Kiiun torni rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla. Se onkin pienin keskiaikainen linnoitus koko Vanhalla Liivinmaalla. Kiiun torni toimi aikoinaan  väsyneen matkalaisen yöpymispaikkana. Sen kuivilla pahnoilla saattoi nukkua yönsä rauhassa ryöstäjiä pelkäämättä.

Stenbockit ovat palanneet Kolgaan

Kolga on Lahemaan kansallispuiston neljästä kartanosta ensimmäinen. Se läänitettiin 1500-luvulla ruotsalaiselle sotapäällikölle Pontis de la Gardielle. Nykyinen klassistinen päärakennus on 1800-luvulta. Naimakaupan avulla kartano siirtyi Stenbockin suvun omistukseen. Neuvostovallan aikana päärakennus rapistui huonoon kuntoon toimiessaan kolhoosin ruokalana. Kartano on palautettu takaisin Stenbockin suvulle. Kunnostustyö jatkuu yhä, mutta kartano toimii jo matkailukäytössä.

Palmse on Viron kauneimpia kartanoita

Palmse on Vironkartanoista eräs tunnetuimmista. Se oli von Pahlenin suvun hallussa 1600-luvun lopulta vuoteen 1923. Nykyisin entiset omistajat asuvat Saksassa. Valtion omistaman kartanon kokonaisvaltainen restaurointityö oli ensimmäinen Virossa. Se toimii esikuva muille kartanoille. Nykyisin Palmse on kulttuurikeskus, jossa järjestetään konsertteja ja ulkoilmaesityksiä. Koko alue on huolella entisöity ja tarjoaa mahdollisuuden myös yöpymiseen vanhassa viinanpolttimossa.

Sagadi on kunnostettu hotelliksi

Sagadin vaikuttava päärakennus sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Palmsen kartanosta. Pohjois-Viron erään huomattavimman kartanonomistaja oli 1700-luvulla Fackin perhe. Rakennuksessa toimi koulu valtion omistuksessa 1920-luvulta aina 70-luvulle. Kunnostustyöt aloitettiin vuonna 1977. Sagadi toimii hotellina ja konferenssitiloina. Sivurakennuksessa on ravintola ja metsämuseo. Rakennus kuuluu nykyisin Viron metsähallitukselle.

Vihula

Lahenmaan kansallispuiston viimeinen kartano Vihula poikkeaa muista alueen kartanoista siten, että siellä on käytetty hyväksi luonnon vaihtelevuutta. Schubertin suku sai käyttää kartanoa aina vuoteen 1939, jonka jälkeen se siirtyi kolhoosin käyttöön. Rakennuksessa on ollut myös invalidikoti. Vihulan tulevaisuus on myös matkailussa.

Tallinnasta etelään

Sauen kartanossa on loistoa

Sauen kartanoa on kuvailtu Baltian maiden yhdeksi kauneimmista, ja parhaiten säilyneistä ja arvokkaimmista kartanoista. Kartanokokonaisuus edustaa Viron varhaisklassisen arkkitehtuurin parhaimmistoa. Vuonna 1995 kartano palautettiin Viron itsenäisyydenaikaisen omistajan Johannes Ermin tyttärelle, joka puolestaan myi kartanon edelleen. Kartano tarjoaa nykyään upeat tilat mm. juhlien pitoa varten.

Keila-Joassa isännöi puna-armeija

Keila-Joan herraskartano sijaitsee kauniilla paikalla. Pikkuputoukset ja joet luovat maalauksellisia maisemia. Neuvostovallan aikana rakennus oli sotilaiden käytössä, mikä merkitsi rakennuksen lähes täydellistä tuhoutumista. Nyt ulkoministeriö kunnostaa kartanoa korkeantason tapahtumapaikaksi.

Riisipere on rappiolla

Riisipere oli aikoinaan Viron komeimpia kartanoita. Nyt siitä on jäljellä vain pahasti rappeutuneet rakennukset. Kartanon omisti aikoinaan Stackelbergien suku, joka oli eräs Viron rikkaimmista suvuista. Pyöreän kupolisalin koristeellinen kato oli Viron kaunein. Kartanoa ympäröivät puisto ja lammet ovat kasvaneet lähes umpeen.

Palmse.
Vihula.
Sagadi.
Saue.
Keila-Joa.
Maardu.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU