SATAKUNTA / PORI – Porin Teatteritalo Oy:n toimitusjohtaja Anttivesa Knuuttila on ilmiselvästi ylpeä talostaan. Ja niin ovat muutkin porilaiset. Syystäkin. Ei kahta sanaa, etteikö Porin komea teatteri kilpailisi Suomen kauneimman teatterin tittelistä. Ainakin Suomen vanhin teatteri, Turun Åbo Svenska Teater, saa Porista kovan haastajan.
Jos itse Porin teatterirakennus, etenkin sen sisätilat tekevät vierailijaan vaikutuksen, voivat porilaiset ylpeillä myös kaupungin pitkillä teatteriperinteillä. Poria nimittäin pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana. Helsingissä sijaitsevan ja Suomen ykkösteatterina pidetyn Kansallisteatterin juuret ovat Porissa.
Suomalainen Teatteri piti ensimmäiset näytäntönsä Porissa, ei nykyisessä teatterirakennuksessa, vaan Hotelli Otavan teatterisalissa lokakuussa 1872. Vaikka teatterijohtaja Kaarlo Bergbom viipyi seurueineen kaupungissa vain muutaman viikon, tehtiin Porissa näin kotimaista teatterihistoriaa.
Bergbomin vieraillessa Porissa ei ollut vielä nykyistä teatterirakennusta. Sellaista oli toki jo ehdotettu, mutta valmista tuli vasta myöhemmin. Porin teatteritalon vihkiäisjuhlan pidettiin 29. joulukuuta 1884.
Uuden teatteritalon paikaksi valikoitui Nikolaintorin eli nykyisen Raatihuoneenpuiston viereinen tontti. Vallitseva muoti oli uusrenessanssi. Kotimaisiin asiantuntijoihin ei luotettu, vaan teatteritalo nousi Hallituskadun tontille vahvasti ruotsalaisten toteuttamana. Kiviset portaatkin piti tuoda Ruotsista asti, Öölannin saarelta. Teatteritalon suunnitteli Johan Erik Stenberg.
Porin teatteri on kuuluisa upeista sisätiloistaan. Nekin ovat ruotsalaisella ammattitaidolla tehtyjä. Tukholmalainen Carl Grabow toi mukanaan Poriin koristeet esirippuineen valmiina. Täällä ne vain aseteltiin paikoilleen. Näyttämön yläkulmiin asetetut Shakespearin ja Mozartin muotokuvamaalaukset ovat yhä alkuperäisillä paikoillaan.
Sisustuksessa päähuomio kiinnittyy koristeellisen kattoon. Keskelle sijoitetun komean kattokruunun tekijä on tukholmalainen kuvanveistäjä Henrik Nerpin. Kruunuun on kuvattu suu ammollaan oleva aarnikotka, jolla on leijonan vartalo ja kotkan pää.
Katon eniten ihastusta herättävä yksityiskohta on koristemaalari Salomo Wuorion seitsemän pulleaa lapsienkelihahmoa. Nämä putot, allegoriset medaljonkikuvat, esittävät eri taiteenlajien muusia.
Ennen kuin vietettiin teatteritalon vihkiäisiä, oli saatu valmiiksi teatterin ravintolatilat. Kerrotaan, että avajaisissa oli käytössä Lontoosta saadut 86 hehkulamppua, mikä aiheutti vieraissa suurata ihmetystä, mutta osin mahdollisesti myös pientä pelkoakin. Porin Teatteri oli Suomen ensimmäinen sähköistetty teatteritalo.
Historiansa aikana Porin teatterirakennusta on jouduttu päivittämään useasti ajan vaatimusten mukaisesti. Jo vuonna 1888 taloa laajennettiin Raatihuoneenpuiston puolelle rakennetulla parvekeosalla arkkitehti Stenbergiltä tilattujen piirustusten mukaan. Vuonna 1974 valmistui lisärakennus, jossa toimii nyt muun muassa Pieni näyttämö väliaikakahvioineen. Nykyisin teatterisalissa on yhteensä 313 istumapaikkaa, joista 79 sijaitsee sitä kiertävällä parvella. Alun perin tilaa oli 450:lle hengelle.
Vuonna 2017 valmistuivat viimeiset uudistukset. Silloin uusittiin muun muassa kaikki teatterin tekniset järjestelmät. Tehtävä oli haasteellinen, kun piti ottaa huomioon rakennuksen historialliset arvot. Uudistustöiden yhteydessä korvattiin 1970-luvun värimaailma alkuperäistä lähellä olevilla valinnoilla.
Teatterivierailun jälkeen voi vielä lukea pääoven viereen kiinnitettyä seinälaattaa. Se kertoo, miten kaupungin miltei kokonaan tuhonnut tulipalo sai alkunsa nykyisen teatterirakennuksen paikalla olleesta talosta.
Raatihuoneenpuiston puoleisella seinustalla on Yrjö Liipolan veistämä kirjailija Frans Hjalmar Nortamon patsas.
PORIN TEATTERI
Osoite: Hallituskatu 14, Pori.
LUE MYÖS: Juseliuksen mausoleumi on eräs Suomen komeimmista haudoista
LUE MYÖS: Korsmanin talo on sisustettu 1950-luvun alun tyyliin
LUE MYÖS: Luontotalo Arkissa eläimet vaikuttavat hämmästyttävän eläviltä
LUE MYÖS: Reposaari on rauhan tyyssija
LUE MYÖS: Rosenlew-museo tarjoaa nostalgisen matkan vuosikymmenien taakse
LUE MYÖS: Satakunnan Museo Porissa yllättää monipuolisuudellaan
LUE MYÖS: Satakunnan palomuseo Waluvaara kertoo tarinan palontorjunnan alkuajoista kohti tätä päivää
LUE MYÖS: Yyterin hiekkarannat halutaan pitää mahdollisemman luonnontilaisena
