Juhannuksen tietämillä ei pidä pelästyä, jos Portossa saa purjosipulinipusta päähän. Kesäkuun lopulla vietetään Porton tärkeimmän suojelupyhimyksen Johannes Kastajan merkkipäivää. Silloin juhlitaan, juodaan viiniä, syödään hyvin, tanssitaan ja lauletaan aamuun asti. Samalla on tapana iskeä ystävällisesti ohikulkijoita päähän sipulinipulla.
Johannes Kastajan kunniaksi ennakkoluuloton matkailijakin voi kokeilla paikallista herkkua, sisälmyspataa. Se löytyy jokaisen kunnon portolaisen ravintolan ruokalistalta. Torstaisin nautittavan perinneruuan suosio perustuu historialliseen tapahtumaan.
Kuningas João I lähti Portosta menestykselliselle sotaretkelle Pohjois-Afrikkaan. Kaupunkilaiset auttoivat sotilaita muonituksessa rahtaamalla laivoihin evääksi teurastettua lihakarjaa. Portolaiset tyytyivät itse pelkkiin sisälmyksiin. Kuningas antoi heille arvonimen tripeiros, sisälmystensyöjät. Myöhemmin he saivat oman patsaankin Douro-joen rantaan. Sisälmystensyöjät kutsuvat lissabonilaisia hieman halventavasti ”salaatinnäykkijöiksi”.
Portoa kutsutaan Kolmen sillan kaupungiksi. Anteeksi, niitä onkin nykyisin jo viisi. Portugalin toiseksi suurin ja tärkein kaupunki on rakennettu Douro-joen pohjoisen puolen rinteille. Sillat yhdistävät Porton ja etelärannan Vila Nova de Gaian. Portoon tutustumisen kannattaakin aloittaa Gaian puolelta, sillä sieltä avautuu joen yli paras näkymä Porton puolelle.
Pistäydy maistiaisille portviinikellareihin
Vierailu Gain puolella saattaa venähtää, sillä siellä sijaitsevat Porton alueen tärkeimmät portviinikellarit. Kaikilla suurilla portviininvalmistajilla on omat kellarinsa. Varastorakennusten seiniin on maalattu kuuluisia nimiä: Cálem, Sandeman, Ramo’s Pinto ja Ferreira. Jälkimmäinen lienee tunnetuin, vaikka Porton katuvarsimainoksissa esiintyy useimmin Sandeman.
Ferreira on ollut saman suvun omistuksessa jo yli 200 vuotta. 1800-luvulla yhtiön johdossa oli poikkeuksellisesti nainen, Antonia Ferreira. Hän laajensi tuotantoa moninkertaisesti tehden hänestä Portugalin rikkaimman naisen.
Vila Nova de Gaian puolella, Duoron rannalla, on viehättävä näkymä: joessa kelluu vanhat rabello-veneet, jotka aikoinaan kuljettivat viinin tynnyreissä yläjuoksun viinitarhoista varastoihin kypsymään. Rypäleet kasvavat yhä yli 100 kilometrin päässä Douron laaksossa, mutta ne tuodaan nykyisin rekka-autoilla Portoon.
Rabello-veneet kertovat menneisyydestä, mutta Johannes Kastajan festivaalien aikana ne kilpailevat Porton edustalla. Pitkin jokea lipuvat alukset siirtävät ajan vuosisatoja taaksepäin. Värikkäät purjeet on koristeltu viinintuottajien tunnuksilla.
Useimpiin portviinikellareihin voi myös tutustua. Kierroksen aikana saa tietoa portviinin historiasta ja valmistuksesta. Hämärissä käytävissä on lukematon määrä vanhoja tammitynnyreitä, ilmassa leijuu kypsyvän portviinin aromit. Viinejä pääsee myös maistelemaan. Lopuksi on tietysti mahdollisuus ostaa tuotteita kellarin omasta puodista.
Portossa käsityötaidot kunniassa
Portugalilaisen sanoman mukaan Lissabonissa juhlitaan, Coimbrassa opiskellaan, Bragassa rukoillaan ja Portossa työskennellään. Porto on Pohjois-Portugalin tärkein liike-elämän keskus. Tuskin muualla Portugalissa näkee yhtä paljon yritteliäisyyttä kuin Portossa. Vanhankaupungin kapeilla kujilla on vieri vieressä pikkuverstaita, pajoja, räätäleitä, suutareita, ompelimoja, puoteja ja baareja. Porton arkkitehtuuri ja ilmapiiri ovat aivan erilaiset kuin maan pääkaupungissa Lissabonissa.
Jo Rooman vallan aikana Porto oli tärkeä kauppapaikka. Satamakaupunkina Porton merkitys kasvoi Henrik Purjehtijan aikana. Silloin Douro-joen suulla rakennettiin kymmeniä laivoja, osa löytöretkeilijöille, osa kaupankäyntiä varten. Portugalilaiset onnistuivat saamaan jopa monopoliaseman portviinien tuotannossa. Tältä vaurauden aikakaudelta Portossa on yhä jäljellä komeita kirkkoja ja palatseja.
Viisi siltaa yli Douron
Porton ja Vila Nova de Gaian välisistä silloista erikoisimmat ovat kaksi vanhinta, jotka molemmat on suunniteltu kuuluisan silta-arkkitehdin Eiffelin toimistossa. Vanhin, Ponte de Dona Maria Pia -silta valmistui vuonna 1877. Pitsimäinen rautatiesilta oli käytössä aina 1990-luvulle asti, kunnes se korvattiin hieman kauemmaksi yläjuoksulle rakennetulla Johannes Kastajan sillalla (Ponte de São João -silta).
Toinen rautakaarinen silta, Ponte de Dom Luís -silta, on erikoinen: se ylittää Douro-joen kahdessa eri tasossa. Siltaa pitkin pääsee Porton ala- tai yläkaupunkiin. Kaksi muuta siltaa ovat teräsbetoninen moottoritiesilta, Ponte de Arrabída, jota pitkin kulkee Porton läntinen ohikulkuliikenne ja idässä yläjuoksun suunnalla moottoritiesilta Ponte do Freixo.
Vanhakaupunki Unescon suojeluksessa
Yli miljoonan asukkaan nyky-Porto on levittäytynyt laajalle alueelle, mutta matkailija viihtyy ydinkeskustassa Unescon suojeluksessa olevassa vanhassakaupungissa ja jokirannan Ribeiran kaupunginosassa.
Vanha keskusta henkii vanhan ajan patinaa. Hieman ränsistyneiden talojen parvekkeilla kuivuvat pyykit naruillaan. Kissat loikoilevat ovisyvennyksissä. Talot on väritetty lämpimin värisävyin. Koristeellisia julkisivuja koristavat värikkäät keramiikkakaakelit.
Makea portviini
Vahva portviini kehitettiin aikoinaan pitkiä merimatkoja varten. Pilaantumisen estämiseksi viiniin lisätään alkoholia kesken käymisen ja viiniin jää jäljelle rypälesokeria. Tämän jälkeen portviini kypsennetään tammitynnyreissä pitkään, usein jopa vuosikymmeniä. Vuosikertaportviinejä pidetään tynnyreissä vain pari kolme vuotta. Viinin väri vaihtuu tummanpunaisesta läpikuultavan punaruskeaksi.
On olemassa myös valkoisia portviinejä. Valmiin viinin vahvuus on noin 20 prosenttia.
Makeaa portviiniä nautitaan aperitiivina, mutta yleisimmin vasta ruokailun jälkeen. Juustot, pähkinät, kuivatut hedelmät tai suklaa sopivat hyvin sen kanssa. Tärkeintä on, että portviiniä ei nautita yksin, vaan hyvässä seurassa.
FAKTAT
Sijainti: Atlantin rannalla Portugalin pohjois-osassa Douro-joen rannalla.
Asukkaita: 260 000.
Uskonto: Roomalaiskatolinen.
Aikaero Suomeen: -2 tuntia.
Raha: Euro.
Ilmasto: Kesät ovat kuumia ja kuivia. Lämpö saattaa nousta tuskastuttavan korkeaksi. Lissaboniin verrattuna sää on kuitenkin selvästi viileämpää. Talvet ovat leutoja ja sateisia.
Milloin matkustaa: Kevät alkaa jo huhtikuussa ja lämpöä riittää pitkälle syksyyn.
Miten sinne pääsee: Portoon ei ole Suomesta suoraa lentoyhteyttä. Junamatka taittuu Lissabonista kolmessa tunnissa. Portugalin kiertomatkoja kannattaa kysyä matkatoimistoista.
