Porvoon mitalla Runebergiä – kansallisrunoilijamme koti on museoitu

UUSIMAA / PORVOO – Porvoo on ainutlaatuinen, mikäli on uskomista Porvoon matkailutoimiston erästä värikästä esitettä. Sen mukaan kaupungissa eletään nykypäivää, mutta silti moni asia on sopivasti ennallaan. Pitänee paikkansa, onhan Porvoo Suomen toiseksi vanhin kaupunki.

Lyhyen ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsevan Porvoon mieltää äkkiseltään vain idylliseksi kesäkaupungiksi. Keskitalven helmikuun viides päivä on kuitenkin eräs Porvoon tärkeimmistä merkkipäivistä. Silloin vietetään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäiviä.

Liputuksin ja kynttilävalaistuksin juhlistetulla tapahtumalla on pitkät perinteet, sillä porvoolaistunutta ja Maamme-laulun sanoittajaa Runebergiä juhlittiin jo hänen elinaikanaan. Olihan hän oman aikakautensa tunnetuimpia julkkiksia.

Kauan ennen muuttoaan Porvooseen kotiopettajana toiminut Runeberg oli ihastunut Paraisilla pikkuserkkuunsa Fredrika Tengströmiin, jonka setä oli tunnettu arkkipiispa Jakob Tengström. Ihastusta seurasi naimisiinmeno ja kahdeksan lasta. Yksi heistä oli Walter Runeberg, kuuluisa kuvanveistäjä.

Vuonna 1837 Runeberg sai Porvoosta lehtorin viran ja sen myötä koko perhe muutti Helsingistä uuteen kotiin. Aluksi Runebergit asuivat Porvoossa useissa eri osoitteissa, kunnes varallisuuden kasvaessa perhe muutti Carl Ludvig von Engelin suunnittelemaan empirekaupunginosaan vuonna 1852. Tässä kodissaan he asuivat aina Runebergin kuolemaan asti vuoteen 1877. Sen jälkeen Fredrika muutti takaisin Helsinkiin.

Museon tekee ainutlaatuiseksi se, että täällä on kaikki alkuperäistä. Jokainen esine, huonekalut, astiat ja taulut ovat kuuluneet Runebergin perheelle. Jopa suurin osa viherkasveista on kasvatettu Fredrikan alkuperäisten kasvien pistokkaista. Myös salin ranskalaiset, hyväkuntoiset tapetit ovat alkuperäiset.

Runebergin viimeiset vuodet olivat raskasta aikaa, sillä hän sai metsästysretken aikana aivoverenvuodon. Oikea puoli halvaantui. Sen seurauksena kansallisrunoilijamme eli toistakymmentä vuotta lähinnä vuodepotilaana.

Runebergin sängyn vastakkaiseen seinään asennettiin peili, jonka avulla hän saattoi katsella ulos kadulle. Kerrotaan, miten Porvoon naiset kävelivät mielellään ohi ja niiasivat Runebergin talon kohdalla. Johan Ludvigin maatessa halvaantuneena sängyssään Fredrika luki hänelle kirjoja useita tunteja päivässä. Rouva osasi seitsemään eri kieltä.

Runeberg kuoli kotonaan toukokuun kuudes päivä vuonna 1877. Hänet on haudattu Porvoon Näsinmäen hautausmaalle.

Tyhjilleen jääneessä Runebergien asunnossa toimi tovin koulu, kunnes Suomen valtio lunasti suurmiehen kotitalon irtaimistoineen. Vain viisi vuotta Runebergin kuolemasta rakennus oli muutettu Suomen ensimmäiseksi kotimuseoksi.

Ruotsin kielellä kirjoittanut kansallisrunoilija, kirjailija, opettaja ja toimittaja Runeberg oli arvostettu henkilö jo eläessään. Merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa takasi sen, että Runebergistä ja hänen perheestään tiedetään paljon. Fredrikan lähtiessä Helsinkiin hän jätti suurimman osan huonekaluistaan kotitaloonsa. Fredrikan kuoleman jälkeen loputkin Runebergien henkilökohtainen jäämistö palautettiin Porvooseen.

Runebergin kotimuseossa on esillä runsaasti perheelle kuulunutta esineistöä aina Fredrikan keskeneräiseksi jäänyttä sukkaa ja reseptikirjaa myöten. Esillä on muu muassa Johan Ludvigin pyörätuoli, silmälasit, taskukello, useita aseita ja astioita. Pääsalia koristavat pojan, Walterin veistämät veistokset.

Kesällä voi ihailla hyvin hoidettua asuntoon kuulunutta kaupunkipuutarhaa. Vuosituhannen alkupuolella tehtyjen kunnostustöiden avulla pyrittiin mahdollisimman lähelle alkuperäisyyttä. Työtä on avittanut jo Runebergin aikakaudella tehdyt muistiinpanot, jotka kertovat tarkkaan kunkin esineen sijainnin kodissa.

Porvoon kotitalo sijaitsee, kuinkas muuten, Runeberginkadulla, tarkemmin sanottuna Aleksanterinkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Jälkimmäinen tunnettiin aikaisemmin nimellä Kirkkokatu.

Palvottu kansallisrunoilijamme on antanut nimensä monien suomalaisten kaupunkien kaduille, aukioille ja puistoille. Patsaaksi hänet on ikuistettu muun muassa Porvooseen, Helsinkiin ja syntymäkaupunkiinsa Pietarsaareen. Kaikki edellä mainitut patsaat ovat hänen poikansa Walterin veistämiä. Turun yliopiston päärakennuksen edessä Runeberg on saanut seuraansa kaksi muuta suomalaista suurmiestä, Lönnrotin ja Snellmanin.

Runebergin torttu

Mantelia, rommia, vadelmahilloa, sokerikuorrutusta, vehnä- ja korppujauhoja. Näistä on tehty makoisa leivos, joka ilmestyy kauppojen hyllylle tammi-helmikuun vaihteessa. Porvoossa niitä saa kautta vuoden.

Leivos on nimetty Runebergin mukaan, jonka kerrotaan nauttineen niitä aamiaisella aamuryypyn kera. Kuuluisa leivos liitetään usein kansallisrunoilijamme puolisoon Fredrikaan. Vaikka vaimon nykypäivään säilyneestä reseptikirjasta löytyy leivoksen ohje, lienee herkku alun perin peräisin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen leipomosta.

Runeberg-palkinto

Vuodesta 1987 lähtien on jaettu arvostettu Runeberg-kirjallisuuspalkinto. Se luovutetaan Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä helmikuun viidentenä.

Runoilijan tie

Tampereen, Kangasalan, Oriveden, Ruoveden ja Virtain kautta Vaasaan kulkeva reitti on omistettu Runebergille ja Topeliukselle.

Runebergin lähteitä, polkuja ja harjuja

Kansallisrunoilijallemme omistettuja lähteitä on useissa paikoissa, jotka liittyvät Runebergin elämään, muun muassa Pietarsaaressa, Paraisilla, Ruovedellä ja Saarijärvellä. Hänen mukaansa on nimetty myös polkuja, harjuja, puita ja lehtoja.

Porvoon mitta

Nykyään Porvoon mitalla tarkoitetaan runsasta määrää. Kun jotain tarjoillaan Porvoon mitalla, annetaan runsaasti. Alun perin niin sanottu Porvoon mitta oli paikallisen voudin kehittelemä mitta, jossa oli kaksi puolta, suurempi ja pienempi. Veroja kerätessään hän peri verot isommalle puolelle, mutta luovutti kuninkaalle vain puolet.

RUNEBERGIN KOTI

Osoite: Aleksanterinkatu 3, Porvoo.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Albert Edelfeltin ateljeemuseo tekee vaikutuksen aidolla tunnelmallaan

LUE MYÖS: Holmin talo kertoo, miten varakas porvoolainen porvari ennen muinoin asui

LUE MYÖS: Porvoon museo sijaitsee Suomen vanhimmassa raatihuoneessa

LUE MYÖS: Porvoon nukke- ja lelumuseo saa hymyn huulille

LUE MYÖS: Postimäen arvo perustuu sen aitouteen

LUE MYÖS: Qvis Vilhelms Marthastuga on kuin suoraan hienosta sisustuslehdestä

LUE MYÖS: Walter Runebergin veistoskokoelma kertoo mestarin mittavasta urasta

LUE MYÖS: Yrjö A. Jäntti lahjoitti komean taidekokoelmansa syntymäkaupungilleen

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.