VARASINAIS-SUOMI / PÖYTYÄ – Pöytyän kirkkoherraa Johan Sundvallia ei voi moittia vaatimattomuudesta. Hän anoi kuntalaisilta uutta pappilaa. Köyhä seurakunta ei kuitenkaan innostunut kirkkoherransa mahtipontisista suunnitelmista. Niinpä Sundvall päätti rakentaa uuden pappilan osittain itse. Siitä tulikin eräs komeimmista Suomen pappiloista.
Varhaisimmat kirjalliset tiedot Pöytyän pappilasta on 1500-luvulta. 1600-luvulla pappila sijaitsi Kolkkisten kylässä. Vuosisata myöhemmin pappila siirtyi Aurajoen itärannalle. Vanha pappila jäi pois käytöstä, kun kirkkoherra Sundvallin aateliskartanoa muistuva rakennus valmistui kirkon pohjoispuolelle vuonna 1802.
Uusklassistista tyyliä edustava kaksikerroksinen pappila käsitti kuusitoista huonetta. Yläkerrassa on koko rakennuksen mittainen vinttitila. Pappilan päärakennuksen pihapiiriin nousi kaksi sivurakennusta renkitupineen.
Nykyisin poikkeuksellisen edustava pappilarakennus toimii monipuolisena kotiseutumuseona. Ensikertalainen yllättyy näkemästään. Kaksikerroksinen museo tarjoaa komeat puitteet museotoiminnalle ja niinpä tilat on käytetty mainiosti hyväksi. Alakerta on sisustettu, kuten elettäisiin aikaa 1930-1950 -lukuja.
Yläkerrassa siirrytään 1800-luvulle. Kamarit on nimetty niissä käytetyn värin tai käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi Sininen huone oli rovastin ja ruustinnan makuukamari. Diakonissan huoneessa asui diakonissa 1900-luvun alkupuolella. Wärrin huone on saanut nimensä valtiopäivämies Kaarlo Wärrin mukaan. Hän oli usein nähty vieras Pöytyän pappilassa. Punainen huone oli varattu tyttöjen makuuhuoneeksi. Nyt siihen on sisustettu tupa.
Kesäisin Museopappilassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.
Kotiseutumuseon erikoisuus on kylän oman pojan, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen (1889-1980), kipsivaloskokoelma. Aarre lähti jo 16-vuotiaana opiskelemaan Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Pian hän pääsi kuvanveistäjä Emil Wikströmin oppiin Visavuoreen.
Italiassa vietettyjen vuosien jälkeen Aaltonen muutti Turkuun ja keskittyi kuvanveistoon. Helsingin taiteilijakoti Lallukan avatessa ovensa oli Aaltonen perheineen sen ensimmäisiä asukkaita. Lallukassa hän asui elämänsä loppuun asti.
Aarre Aaltosen kuoltua perikunta luovutti taiteilijan teoksia ja valokuvia Pöytyän kunnalle. Vuonna 2009, kun Aaltosen syntymästä oli kulunut 120 vuotta, paljastettiin Pöytyällä Aaltosen muistokivi. Naapuripitäjässä Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen oli Aarren serkku.
PÖYTYÄN MUSEOPAPPILA
Osoite: Turuntie 1189, Pöytyän kirkolla.
LUE MYÖS: Enkelipuisto on kansantaiteilija Kyösti Iitin mielikuvituksen ja kädentaidon synnyttämä
LUE MYÖS: Kuhankuonon rajakivi on Kurjenrahkan kansallispuiston suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Pöytyän kirkkomaisema on kulttuurihistoriallisesti merkittävä
LUE MYÖS: Reppuniemen ulkomuseo sijaitsee suositun kesäteatterin kupeessa
LUE MYÖS: Riihipuoti on eräs Aurajoentien erikoisimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Vanha-Palikka saa legoharrastajan pään pyörälle – Velmeri Männikön oma legomaailma on hämmästyttävä
