”Älä haudoilleen kukkia kanna, älä nauhoja, seppeleitä. Kiven päällänsä olla anna, niin kivitti elokin heitä”. Näillä sanoilla kuvaa runoilija Oscar Levertin Prahan juutalaisten vanhaa hautausmaata, josta on tullut eräs kaupungin suosituimmista turistinähtävyyksistä.
Juutalaiskortteli, Josefov on samalla Euroopan juutalaisuuden ja sen traagisen historian koskettava muistomerkki.
Prahan keskiaikaisessa ilmapiirissä oli jo vahva juutalainen leima. Vanhankaupungin Staré Měston juutalaiskortteli, Josefov on Euroopan vanhimpia. Alueen historia ulottuu yli 800 vuoden taakse. Josefov sijaitsee Vanhankaupungin torilta luoteeseen, torin ja Vltavá-joen välisellä alueella.
Prahaan juutalaiset saapuivat lännestä ja idästä, Bysantista muodostaen kumpikin omat asuinalueensa nykyisen Josefovin alueelle. Myöhemmin nämä kaksi seurakuntaa sulautuivat yhteen ja kortteli sai virallisen tunnustuksen. Se kuitenkin eristettiin jo 1200-luvulla muusta kaupungista matalalla muurilla ja porteilla, jotka suljettiin yöksi.
Rahanlainausta
Ghetton elämä sujui eri aikakausina varsin vaihtelevasti riippuen aatelisten ja kuninkaiden velkaantumisesta juutalaisille. Velkataakan kasvaessa liian raskaaksi kuninkaat määräsivät juutalaisille sortolakeja ja -toimia. Rudolf II aikana ghetto kukoisti. Keisaria kiinnosti kaikki salamyhkäisyys, jonka kuviteltiin liittyvän juutalaisten erilaisiin seremonioihin. 30-vuotisen sodan aikana juutalaiset osallistuivat Prahan puolustamiseen. Tästä kiitokseksi keisari Ferdinand III antoi juutalaisille lisäoikeuksia, kun taas Maria Teresian aikana heitä syytettiin maanpetoksesta.
Vainot huipentuivat 1700-luvulla, jolloin koko ghetto tyhjennettiin. Ehkä pahin Prahan juutalaisia sortaneista laeista oli vuodelta 1727, jolla rajoitettiin perheenmuodostusta. Sen mukaan ainoastaan juutalaisperheen vanhin poika sai perustaa perheen. Laki kumottiin vasta vuonna 1848.
Korttelin nykyinen nimi Josefov periytyy Maria Teresian pojan Josef II:n mukaan, joka kumosi juutalaisiin kohdistuneet rajoitukset.
1800-luvun loppuun mennessä Josefov oli päässyt pahasti slummiutumaan. Kaupungin päättävät elimet halusivat siivota koko alueen. Ainoastaan vanha hautausmaa, raatihuone ja synagogat säästyivät purkutyöltä. Alue sai samalla nykyisen tyylikkään jugend-yleisilmeen leveine katuineen.
Hautausmaan tunnelma on säilynyt
Sesonkikauden turistiruuhkista huolimatta juutalainen hautausmaa tarjoaa mykistävän ilmapiirin. Sinne tänne sojottavat tuhannet murentuvat hautakivet ja puiden oksien välistä siivilöityvät auringonsäteet luovat mystisen tunnelman. Aika on pysähtynyt.
Hautausmaa oli käytössä vuosina 1439-1787. Haudattujen todellista lukumäärää ei tiedä kukaan. Vainajia on mahdollisesti jopa 100 000. Tilanpuutteen takia kuolleet on haudattu useampaan kerrokseen. Useimmissa hautakivissä on vainajan nimen lisäksi kuolinhetki, isän nimi ja runollisia viestejä. Joissakin on näkyvissä vainajan ammattiin ja elämään liittyviä reliefejä.
Vanhin, Avigdor Karonin hauta on vuodelta 1439. Hän oli päärabbi ja Vaclav IV:n hovirunoilija. Huomattavimmat haudat ovat ghetton pormestarin Mordechai Maiselin (v. 1601) ja rabbi Jehuda Löwin (v. 1609) haudat. Jälkimmäisen hauta on myös alueen turistien suosiossa.
Monien hautakivien päälle on jätetty pikkukiviä ja paperikääröjä juutalaisen vanhan tradition mukaan. Kukat kuihtuvat, mutta kivi säilyy ikuisesti, mikäli ajattelematon turisti ei ota sitä matkamuistokseen.
Franz Kafka – Josefovin tunnetuin juutalainen
Saksaksi kirjoittanut Franz Kafka oli Prahan oma poika. Hän syntyi menestyneen kauppiaan Herman Kafkan poikana vuonna 1883. Kafkan syntymäkoti sijaitsi Josefovin laidalla lähellä juutalaista hautausmaata. Ghetton saneerauksen jälkeen talosta jäi jäljelle vain oviportaali. Nykyisen rakennuksen seinässä on tumma pronssinen Franz Kafkan rintakuva.
Juutalaiskorttelin mystinen tunnelma jätti jälkensä myös Kafkan kirjalliseen tuotantoon. Hän kirjoitti useita teoksia yhtä aikaa, ja siksi moni 41-vuotiaana kuolleen kirjallisen kokeilijan käsikirjoituksista jäi keskeneräiseksi. Franz Kafka nousi maailmanmaineeseen vasta myöhemmin, kun hänen teoksiaan käännettiin jälkeen useille eri kielille toisen maailmansodan.
Franz Kafkasta on tehty Prahassa hyvä myyntiartikkeli. Kaupungin matkamuistomyymälät myyvät fanituotteita T-paidoista seinäjulisteisiin. Kafkan elämään voi tutustua myös osallistumalla matkanjärjestäjien opastetuille kävelykierroksille. Tutuiksi tulevat muun muassa kirjailijan monet asuintalot syntymäkoti mukaan lukien.
Sisälle vain pääsylipulla
Hautausmaahan tutustuminen onnistuu vain ostamalla melko kallis pääsylippu. Samalla lipulla voi tutustua hautausmaan lisäksi myös muihin Josefovin kohteisiin. Lippuja myydään korjauksen alla olevan Pinkasin synagogan luona sekä varaustoimistossa osoitteessa U Starého hřbitova 3a (hautausmaan kulmassa Klausenin synagogan vieressä).
Lisätiedot
Hitlerin makaaberi suunnitelma
Toisen maailmansodan aikana natsit tuhosivat Prahan juutalaisväestön (n. 50 000 asukasta) lähes kokonaan. Arviolta vain 10 % heistä selvisi sodan kauhuista. Loput kuljetettiin Prahan pohjoispuolella sijainneeseen Terezínin keskitysleiriin ja sieltä edelleen Auschwitziin.
Hitler säästi juutalaiskorttelin synagogat ja hautausmaan, sillä hän suunnitteli erityistä museota ”sammuneelle rodulle”. Museota varten Hitler siirrätti runsaasti juutalaisten esineistöä ja tekstiilejä valloittamiltaan alueiltaan Prahaan. Samalla hän edesauttoi nykyisen juutalaisen museon perustamista.
Golem – Josefovin mystinen savihahmo
Legendan mukaan rabbi Jehuda Löw loi kyseisen savihahmon palvelijakseen. Eräänä sapattina Golem kuitenkin pillastui, ja se piti päästää hengiltä. Nykyisin se lymyää Vanha-uuden synagogan ullakolla lukkojen takana.
Väitetään, että se saattaa herätä henkiin jonakin päivänä. Sitä odotellessa voi nauttia kahvit ja becherovkan Josefovissa Golem-kahvilassa, jonka oviaukolla mystinen savihahmo seisoo.
