Prahan Vaclavin aukiolla on riittänyt väkeä aina keisari Kaarle IV:n ajoista lähtien. Vielä 1300-luvulla aukio toimi hevosmarkkinoiden pitopaikkana. Tämän päivän Prahassa Václavin aukion kortteleissa käydään ostoksilla, istutaan kahviloissa ja ravintoloissa tai nautitaan mustasta teatterista.
Leveän aukion toisessa päässä sijaitsee kultakupolinen Kansallismuseo, ja sen edessä ratsastaa Pyhä Václav, tshekkien suojelupyhimys. Siellä täällä näkyy kaupunkiin tulleita turistiryhmiä, joista moni osaa suunnistaa nuoren tšekkiläisen opiskelijan Jan Palachin muistomerkille.
Monelle tämän päivän tshekkinuorelle Jan Palachin kohtalo on jo melko tuntematon. Ne prahalaiset, jotka kokivat vuoden 1968 elokuun tapahtumat neuvostopanssareiden vyöryessä kaupungin kaduilla, eivät unohda näkemäänsä ja polttoitsemurhan tehnyttä Jan Palachia.
Tshekkoslovakian puoluejohtaja Alexander Dubčekin ”ihmiskasvoinen sosialismi” sai Varsovan joukot miehittämään maan pääkaupungin. ”Prahan kevät” tukahdutettiin yli 30 vuotta sitten panssarein ja vesitykein.
Tammikuun 16. päivänä 1969 Kaarlen yliopiston 20-vuotias filosofian opiskelija Jan Palach protestoi miehitystä tekemällä polttoitsemurhan. Hän seisoi iltapäivällä Kansallismuseon rappusilla, valeli vaatteensa bensiinillä ja sytytti itsensä tuleen. Palach ehti juosta kymmenkunta metriä palavana ihmissoihtuna ennen kuin tuupertui maahan. Hän kuoli kolme päivää myöhemmin saamiinsa palovammoihin.
Haudalle ei saanut tuoda kukkia
Palachin hautajaisista tuli iso kansallinen mielenosoitus demokratian puolesta. Tuhannet ihmiset saattoivat hänet viimeiselle matkalle Prahan itäisessä osassa sijaitsevalle Olsanskan hautausmaalle.
Valtion poliisi piti jatkossa huolen, että haudalle tuodut kynttilät ja kukat poistettiin viipymättä. Lokakuussa vuonna 1973 viranomaiset saivat tarpeekseen ja siirrättivät Palachin maalliset jäännökset hänen syntymäkaupunkiinsa (Vsetaty). Pidättämisen uhallakin useat ihmiset jatkoivat kukkien ja kirjeiden tuomista Václavin aukion polttopaikalle.
Vuoden 1989 Samettivallankumouksen jälkeen Jan Palachin marttyyrikuolema sai virallisen tunnustuksen. Vuonna 1990 hänet siirrettiin takaisin Olsanskan hautausmaalle alkuperäiselle paikalle.
Muut uhrit
Jan Zajic, 18-vuotias, oli ihmissoihtu numero 2 (25.2.1969)
Evzen Plocek, 40-vuotias, oli ihmissoihtu numero 3 (4.4.1969)
Palachin jälkeen (20.1.-30.4.1969) 26 ihmistä yritti tehdä polttoitsemurhan. Heistä seitsemän onnistui.
Olsanskan hautausmaa
Metro A, asema Flora tai Želivského
Jan Palachin muistomerkki
Václavské náměstí, Praha, Nové město
