VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kaikki turkulaiset ovat asiasta yhtä mieltä. Kaupungin keskustassa sijaitsevalle Puutorille pitäisi tehdä jotain. Eri asia on, mikä olisi oikea ratkaisu. Monenlaista on ehdotettu, mutta yksikään idea ei ole vielä oikein toteutunut.
Monien mielestä tori pilattiin, kun 1990-luvun alussa rakennettiin maanalainen nelikerroksinen pysäköintiluola. Autot ovat piilossa, mutta torin pintaa rumentavat nyt kookkaat sisäänkäynnit ja ilmavaihtotorni.
Onneksi eräs yksityiskohta on ja pysyy, Puutorin Vessa – huolimatta, että sen nimi ehti muuttuakin sen jälkeen, kun parivaljakko Markku Heikkilä ja Kaisa Väisänen myivät kunnostamansa historiallisen rakennuksen uusille yrittäjille.
Jotta ymmärtäisi nykyisyyttä, pitää mennä ajassa taakse päin 1800-luvulle.
Kerrotaan, että kauppias Hellman olisi tehnyt kaupungille tarjouksen oman talonsa purkamisesta, jotta saataisiin tilaa uudelle torille. Kaupunki ei lämmennyt ajatukselle. Olisi ehkä kannattanut, sillä muutama vuosi myöhemmin kahdessa päivässä Turku paloi lähes raunioksi. Palo sai alkunsa Hellmanin talosta.
Palon jälkeen kaupungin asemakaava meni uusiksi. Samalla, kun raivattiin väylä nykyiselle Aninkaistenkadulle, saatiin tilaa myös uudelle torille. Paikalle tulivat ensin pikkutavaran ja vaatteiden kauppiaat. Myöhemmin torille siirtyivät myös maalaisten heinä- ja puutavaran myyjät. Virallinen nimi Aninkaistentori säilyi pitkään, vaikka kansan suussa paikka tunnettiin Puutorina.
1900-luvun alkuvuosina Wäinö Aaltosen pronssiveistoksen (Kun ystävyyssuhteet solmitaan) paikalla oli vaakahuone. Se purettiin, kun nykyinen Puutorin Vessa valmistui vuonna 1933. Uusi funkkisrakennus toimi aluksi yhdistettynä vaakahuoneena ja WC-rakennuksena.
1920-luvulla alkoi Turussa linja-autojen aikakausi, tosin aluksi ilman varsinaista linja-autoasemaa. 1930-luvulla niin sanottujen pitäjäbiilien lähtöpaikaksi määrättiin Aninkaistentori. Paikan käydessä ahtaaksi rakennettiin kaukoliikennettä varten kokonaan uusi linja-autoasema nykyiselle paikalleen.
Osa busseista siirtyi vuonna 1938 uuteen paikkaan, mutta osa jäi yhä edelleen Puutorille. Jälkimmäisestä tuli seutuliikenteen pääteasema. Muun muassa Hirvensalon ja Kakskerran bussit lähtivät Puutorilta.
Kun 1950-luvulla konserttitalon puoleinen pääty muutettiin puistoksi, bussit siirrettiin keskemmälle toria. 1990-luvulla bussit häädettiin kokonaan pois torilta. Tosin Kauppatorin saneerauksen johdosta osa linjoista, ainakin väliaikaisesti, lähtee yhä Puutorilta.
Turun puutorin funkkisrakennuksesta on tullut kaupungin tunnetuin yleinen vessa. Vaikka iso osa linja-autoista siirtyi muualle, oli vessalle käyttöä. Miehille ja naisille oli omat maksulliset puolet. Yksi tila oli varattu ilmaiseen käyttöön.
Varttuneempi väki saattaakin muistaa ilmaisen puolen vähemmän siistin olemuksen. Käymälä oli käytössä aina vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen se vuosien myötä pääsi pahasti rapistumaan. Sitä ei kuitenkaan purettu.
Kuudes kesäkuuta 1997, Kustaan päivä, on tärkeä päivämäärä, sillä silloin avattiin Heikkilän ja Väisäsen Ravintola Puutorin Vessa – kunnostettuna museoviraston ohjeiden mukaisesti. Vuosipäivää juhlistettiin valitsemalla Vuoden Kustu.
Sisätiloissa on säilytetty ovien rahastusluukut. Alkuperäiset naisten ja miesten puolen käymälät ovat nykyisin varattu ravintolan asiakkaille. Se haisevin osa, ilmainen käymälä, on nyt ravintolan keittiönä ja myyntitilana. Lisätilaa asiakaspöytiä varten saatiin purkamalla rakennuksen keskellä sijainnut pannuhuone.
Heikkilä isännöi ravintolaansa vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen Vessa sai uuden omistajan. Kun toimintaa ei saatu kannattavaksi, oli edessä konkurssi 2014. Paikan kolmas yrittäjä oli englantilainen Tim Glogan, joka muutti paikan The WaterLoo -nimiseksi brittipubiksi.
Puutorin Vessa on jälleen Puutorin Vessa. Paikan nykyinen omistaja, pitkänlinjan ravintolakonkari Kenneth Forsström, sai luvan ottaa alkuperäisen nimen käyttöön. Samalla Heikkilän ja Väisäsen luoma idea kulahtaneen käymälän uusiokäytöstä on jälleen aistittavissa.
Ei päivää etteikö joku utelias tulisi ihmettelemään historiallisen käymälän muutosta ravintolaksi, mutta kesäkuukaudet ovat tietysti Puutorin Vessan sesonkiaikaa. Kiitos aurinkoisen terassin ja ulkona esitettävän elävän musiikin asiakkaita on riittänyt. Koska talvella on hiljaisempaa, Vessa on avoinna vain torstaista lauantaisin. Sisätiloissa on talvikuukausienkin aikana usein tarjolla elävää musiikkia.
Osa Puutorin Vessan asiakaista on kanta-asiakkaita, osa bussien odottajia ja paikan historiasta kiinnostuneita. Lähellä sijaitseva konserttitalo tuo oman mausteensa, sillä moni poikkeaa Vessaan oluelle ennen illan konserttiesitystä. Vastaavasti konsertin jälkeen orkesterin soittajat pistäytyvät porukalla olusella.
Nykymuodossaan Puutori vaikuttaa ankealta paikalta. Se luo mielikuvan isosta bussipysäkistä tai vain aukiosta, joka nopeasti ohitetaan. Aninkaistenkadun puoleinen puistikko patsaineen jää sekin ilman suurempaa huomiota. Elintarvikekaupan kauppakassien jakelupiste ja kansainvälisen kuriiripalveluketjun toimipaikka sopii huonosti ympäristöönsä.
Puutorin tulevaisuus kytkeytyy Matkakeskuksen rakentamiseen ja konserttitalon uusiokäyttöön. Suunnitelman tavoitteena on elävöittää Puutorin aluetta ja luoda siitä uusi viihtyisä kohtaamispaikka Turun keskustaan. Tavoitteena on löytää myös konserttitalolle uusi käyttötarkoitus, joka tukisi Puutorin elävöittämistä. Onpa ehdotettu konserttitalon muuttamista laajennusosineen nykytaiteen museoksi. Museon pääsisäänkäynti on suunniteltu Puutorin puolelle maanpinnan alapuolelle.
Vaikka koko Puutorin alue myllerrettäisiin uusiksi, Puutorin Vessa toki säilyisi. Eli jatkossakin janoiset turkulaiset voisivat siemailla huurteista olutta julkisessa käymälässä.
PUUTORIN VESSA
Osoite: Puutori, Turku.
