VARSINAIS-SUOMI / UUSIKAUPUNKI / PYHÄMAA – Uteliaita saapuu läheltä ja kaukaa, eri puolilta Suomea ja jopa ulkomaita myöten. Perinteistä latoa muistuttava punainen rakennus ei ensinäkemältä vaikuta mielenkiintoiselta – etenkin, kun vieressä sijaitsee paljon komeampi kivikirkko.
Pyhämaan uhrikirkon suosion syy selviää, kun astuu hirrestä rakennetun pyhätön sisätiloihin, kunhan antaa ensin silmien tottua hämärästi valaistuun kirkkoon. Eteen avautuu näky, millaista ei ole muualla Suomessa. Hetkessä ymmärtää, miksi Pyhämaan uhrikirkko on niin suosittu. Se on eräs kirkkotaiteemme keskiaikaisista helmistä.
Tästä kaikesta on kiittäminen Suomeen saapunutta 1600-luvun taituria, kirkkomaalari Christian Wilbrandtia.
Pyhämaan kirkko ei ollut ainoa. Wilbrandt ikuisti raamatullisia maalauksiaan useisiin Suomen kirkkoihin. Pyhämaan kirkko on kuitenkin ainoa, jossa vuonna 1667 valmistuneet maalaukset ovat kokonaisuudessaan säilyneet. Ilman erikoisia maalauksiakin Pyhänmaan uhrikirkko olisi jo iän puolesta eräs arvokkaimmista puukirkoistamme.
Kirkon säilymistä voidaan pitää melkoisena ihmeenä, sillä 1700-luvulla se oli jo pahasti rapistumassa. Tulipalo on tuhonnut monet vanhat puukirkkomme, mutta Pyhänmaan uhrikirkko on välttynyt siltäkin. Ehkä se johtuu siitä, että kirkkoa ei ole kertaakaan lämmitetty.
Seurakunta päätti rakentaa vanhan kirkon viereen uuden ja komeamman kirkon. Vanhasta puukirkosta siirrettiin penkitkin vuonna 1804 valmistuneeseen kivikirkkoon. Uhrikirkko kelpasi enää varastoksi ja ruumishuoneeksi.
Vasta paljon myöhemmin 1930-luvulla tultiin toisiin ajatuksiin. Uhrikirkon museaalinen arvo ymmärrettiin ja se päätettiin restauroida. Alkuperäinen sisustus palautettiin ja rakennus otettiin uudestaan kirkolliseen käyttöön. Suorakaiteen mallisen uhrikirkon asehuone ja sakaristo olivat molemmat ränsistyneinä purettu jo 1800-luvulla. Samoin sisätilojen takaosan lehteri oli sekin aikoinaan purettu.
Uhrikirkon puupenkit ovat vuodelta 1753, ovat siis liki 300 vuotta vanhoja. Ikkunan edessä oleva krusifiksi on vieläkin vanhempi, 1500-luvun alkupuolelta. 1600-luvun saarnastuoli vaikuttaa muuta kirkkoa nuoremmalta, mutta se johtuu 1800-luvulla tehdystä värityksestä.
Wilbrandt ei maalia säästellyt, vaan värikkäitä teoksia suoraan hirsipinnalle maalattuna ilmestyi kaikkialle. Kirkko on käytännössä ympärimaalattu. Ja hyvä niin, sillä siihen aikaan kirkkoväki oli usein lukutaidotonta. Eikä papin vieraskielisestä puheesta olisi muutenkaan mitään ymmärtänyt. Seinämaalaukset olivat sen ajan helposti tulkittavia sarjakuvia tavalliselle kansalle.
Maalauksissa esitetään Raamatun tärkeitä tapahtumia, kuten Jeesuksen syntymä, Jeesuksen ympärileikkaus, Jeesuksen kaste, Jeesuksen vertaus fariseuksesta ja publikaanista, Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista, Juudas kavaltaa Jeesuksen, Jeesus naulitaan ristille jne. Tynnyriholvatun katon koristeena on kasviornamentiikkaa ja pulleita enkelihahmoja.
Otaksutaan, että Wilbrandtin kuvien esikuvana olisi ollut vuosikymmeniä aikaisemmin eläneen saksalaisen Hans Brosamerin kuvitusta 1500-luvun rukouskirjassa.
Uhrikirkko on nimensä veroinen, sillä koko olemassaolonsa aikana kirkko on saanut lahjoituksia kiitollisilta ihmisiltä. Meri näkyy kirkkomäelle asti, joten kalastuksella on aina ollut iso merkitys pyhämaalaisille. Olosuhteet merellä ovat äityneet toisinaan uhkaaviksi, joten apua on pyydetty isommilta voimilta. Jos rukous on koettu auttaneen ja henki on säilynyt, on ollut hyvä lahjoittaa kirkolle lahja. Eikä aina tarvitse olla merihädässäkään. Kiitollisuutta voi osoittaa esimerkiksi, kun on selvinnyt vakavasta sairaudesta. Yhä nykyäänkin tulee uhrikirkolle lahjoituksia.
Pyhämaan uhrikirkko on tiekirkko. Tarkemmat aukioloajat selviää täältä. Matkaa Uudestakaupungista Pyhämaan kirkonkylään on 25 kilometriä. Vakioasukkaita on runsaat 600. Pyhämaan kunta liitettiin vuoden 1974 alusta Uuteenkaupunkiin.
Eikä tässä vielä kaikki.
Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi. Hengellisen virkistäytymisen jälkeen voi nauttia kylämiljöön näkymistä. Paikallinen kyläkauppa on jo itsessään nähtävyys. Vastaavia ”täyden palvelun” puoteja ei enää kovin montaa Suomesta löydy. Ja jos nälkä yllättää, kyläkauppaa vastapäätä löytyy kelpo ruokapaikka. Poikkea sisälle Pyhämaan Pirttiin, mikäli kauniina kesäpäivänä mahtuu vielä sisälle.
PYHÄMAAN UHRIKIRKKO
Osoite: Kirkontaustantie 15, Pyhämaa (Uusikaupunki).
LUE MYÖS: Bonk-museo – mikä hulvaton mielikuvitus
LUE MYÖS: Luotsimuseo – luotsin ammatti kulki usein isältä pojalle
LUE MYÖS: Merimiehenkotimuseo – merenkulku oli kaupunkilaisten tärkein elinkeino
LUE MYÖS: Uudenkaupungin Automuseossa on ensimmäinen Suomessa rakennettu auto
LUE MYÖS: Wahlbergin museotalo – kaupungin ensimmäisen miljonäärin loistelias koti
