VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Edesmenneellä taidemaalari ja lasitaiteilija Hannu Konolalla (1943-2020) oli unelma. Juuri hän teki aloitteen ekumeenisen Taidekappelin rakentamisesta Turkuun.
Konolan toive toteutui.
Pyhän Henrikin ekumeeninen Taidekappeli rakennettiin Hirvensaloon vuonna 2005 – vieläpä Konolan kodin lähelle. Mutta tuskin idean isä aavisti kuinka tunnetuksi Taidekappeli tulisikaan. Siitä kiitos menee rakennuksen arkkitehdille. Matti Sanaksenahon piirustuspöydällä syntyi todellinen taideteos, mutta myös samalla toimiva ja akustiikaltaan mainio kappeli. Arkkitehtonisesti upea Suomen kansallispyhimyksen mukaan nimetty Pyhän Henrikin ekumeeninen Taidekappeli on saanut paljon kiitosta ja myös kansainvälistä mainetta.
Hannu Konola oli taidehistorian opintojen lisäksi teologin koulutus. Hän toimi muun muassa sotilaspastorina Merivoimien yksikössä Turun Pansion laivastoasemalla. Konolan kappelihanke eteni perustamalla ensin kannatusyhdistys. Mukaan saatiin nimekkäitä henkilöitä, kuten arkkipiispa John Vikström, tuomiorovasti Jukka Paarma, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala ja maaherra Pirkko Työläjärvi. Kannatusyhdistys päätti järjestää arkkitehtikilpailun.
Arkkitehti Sanaksenahon ehdotus Ikhthys voitti yksimielisesti. Ehdotuksen nimi tuli kreikan kielen sanasta ikhthys eli kala. Sitä pidetään kristittyjen tunnusmerkkinä alkukirkon eli jakamattoman kirkon ajoilta.
Nimensä mukaisesti ekumeenisen kappelin erityisyys on se, kun hankkeen takana on seitsemän eri kirkkokuntaa: Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen Katolinen kirkko, Adventtiseurakunta, Baptistiseurakunta, Helluntaiseurakunta, Metodistiseurakunta, Pelastusarmeija ja Vapaaseurakunta.
Kuparilla päällystetty kappeli muistuttaa ulkopuolelta nurin käännettyä venettä. Tai sitten kyse on kuparikylkisestä kalasta. Ajatus on, että ulkopinnoitteen kuparin hapettuessa vuosien myötä, se vihreäksi muuttuneena sulautuu mäntymetsäiseen ympäristöön.
Sisäpuolelta kappeli on tehty kokonaan mäntypuusta. Korkeuksiin kohoavat liimapuukaaret muistuttavat kalanruotoja. Sisäverhouksen mäntypaneeli on käsittelemätöntä puuta. Lattia, salin penkit ja alttari on tehty leveistä mäntylankuista. Vielä vuosia myöhemminkin valmistumisensa jälkeen kappelissa on aistittavissa puun tuoksua. Lasimaalaukset ovat taiteilija Hannu Konolan käsialaa.
Tärkeä sisustuselementti on alttarille lankeava luonnonvalo, joka tulee sisälle koko rakennuksen korkuisten ikkunoiden kautta. Niinpä tunnelma sisätiloissa vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Ajatuksena on, että sisälle tulija astuu ovesta tullessaan kohti valoa, eli kohti yksinkertaista alttaria. Tie hämärästä kohti valoa, kuten arkkitehti idean ilmaisi.
Vaikka Taidekappeli on jo itsessään taideteos, järjestetään siellä jumalanpalvelusten, hautajaisten, kastetilaisuuksien ja vihkimisten lisäksi taidenäyttelyitä ja konsertteja sekä runo- että lauluiltoja. Kappelin akustiikkaa on kiitelty.
Taidekappeli on avoinna kaikkina viikonpäivinä. Aukioloajat ja ohjelmatiedot löytyvät täältä. Sisäänpääsymaksu on muutama euro.
PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI
Osoite: Seiskarinkatu 35, Turku.
