Valikko Sulje

Raision Loimu haluaa olla Turun alueen lentopalloveturi

Raision Loimun toiminnanjohtaja Jani Nieminen haluaa, että osa joukkueen otteluista pelataan Kupittaan palloiluhallissa. Loimu on koko Turun talousalueen johtava lentopalloseura.

Tämä ei käy, totesi Raision kaupunginjohtaja kuulleessaan Urheiluruudusta, miten Raision Loimu, edelliskauden Suomen mestari, ilmoitti luopuvansa sarjapaikastaan. Jo seuraavana päivänä oli kaupungin päättäjien toimesta käynnistetty Pro Loimu -hanke, paikallisen seuran pelastusoperaatio.

2000-luvun alun tapahtumat kertovat, kuinka tärkeäksi Raision Loimu on koettu kaupungin imagolle.

Nyt, kun eletään uutta vuosikymmentä, Loimu haluaa olla, ei pelkästään raisiolainen, vaan koko Turun talousalueen johtava lentopalloseura.

– Raisio on meidän koti ja siellä tulemme pysymään, mutta haluan ehdottomasti, että Loimu pelaa osan otteluistaan myös Turussa. Tavoite on olla jatkossakin koko talousalueen lentopalloveturi, kertoo Loimun toiminnanjohtaja Jani Nieminen.

Raision Loimun tarina yli 60 vuotta sitten perustetusta pienestä kyläseurasta lentopallon pääsarjan vakiojoukkueeksi on ollut poikkeuksellisen värikäs. Vaikka ongelmiakin on mahtunut seurahistoriaan, on menestystäkin tullut. Kuusi Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa ja seitsemän pronssia ovat osaltaan luoneet pohjaa sille, että raisiolaiset ovat kotimaisen lentopallon maratontaulukossa ykköspaikalla.

Erityistä on myös se, että Loimu on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla yhtäjaksoisesti vuodesta 1977, pidempään kuin yksikään toinen seura.

Lentopallon maajoukkue kerätään pienestä massasta kotimaisia huippupelaajia. Kun määrä on Suomessa rajallinen, pelaajat siirtyvät seuroihin, joilla on varaa maksaa. Loimussa tiedostetaan realiteetit. Kärkipelaajat tulevat pienestä määrästä.

– Historiasta on opittu. Me emme hanki rahalla pelaajia, vaan muilla syillä, kuten hyvällä valmennuksella ja hyvillä puitteilla. Tosin tämän takia olemme menettäneet monta hyvää pelaajaa. Palloilulajeissa on helppo rakentaa buumia, mutta se on erittäin kallista. Vasta muutaman vuoden päästä voidaan nähdä, ovatko taustat olleet oikeasti kunnossa.

Rumpusen lentopalloperheestä Ossi Rumpunen oli pitkään Loimun seurakasvot. Hän ei pelannut missään muussa kotimaisessa seurassa kuin Loimussa. Ulkomailla Ossi on edustanut kahta Saksan Bundesliigassa pelaavaa seuraa. Nyt Ossin ura jatkuu Tuto Volleyssa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

– Seurauskollisuutta ei juurikaan enää ole, mutta meillä on ollut useana vuonna harvinaisen monta oman seuran kasvattia.

Loimun seuratoiminnalle on aina ollut oleellista talkootyön suuri merkitys. Toiminnanjohtaja Nieminenkin johtaa Loimun toimintaa rakkaudesta lajiin -periaatteella.

– Seuratoimintaa teen iltaisin ja öisin. Olen yhtenä osakkaana RajuLive-yrityksessä, joka on osa Rajupaja-konsernia. Teemme kuvatuotantoa, kuten striimauksia, yritysvideoita, olemme mukana monenlaisissa tapahtumissa. Eniten on yritystapahtumia. Loimun toiminnanjohtajan työ ei ole koskaan ollut päätyöni, vaan pelkkä harrastus.

Nieminen ei ole lentopallopiireissä mikään keltanokka. Lajitausta on vahva.

– Olen itse pelannut lentopalloa pikkupojasta alkaen. Aloitin Piikkiön Karhussa, mutta siirryin D-juniori-ikäisenä Loimuun. A-junnuissa pelasin Varsissuon Urheilijoissa. Loimun taustoille siirryin auttamaan Jukka Rajakankaan pyynnöstä vuonna 2003.  ProLoimu-liike oli jo tehnyt jonkun aikaa pelastusoperaatiota, kun seura oli ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Aluksi oli tarkoitus tehdä vain vähän jotain, mutta sitten toimenkuvani paisui. Nyt on tullut jo viisitoista vuotta täyteen.

Vuonna 1977 Loimu nousi mestaruussarjaan. Siitä alkoi myös edustusjoukkueen vuoteen 1987 kestänyt evakkotaival. Ottelut pelattiin Turussa Samppalinnan palloiluhallissa, kun Raisiosta puuttui SM-sarjan vaatimukset täyttävä peliareenaa. Paluu kotiin tuli mahdolliseksi, kun Kerttulan liikuntahalli valmistui.

Vaikka Samppalinna pullisteli väkeä Loimun voittaessa mestaruuksia, on lentopallolla ollut vaikeuksia juurtua Turkuun. Kerttulan liikuntahalli on kooltaan ja tunnelmaltaan juuri sopiva Loimun tarpeisiin. Silti seuran tekemä otanta yleisöstä on yllättävä.

– Kerttulaan tulevista katsojista vain alle puolet on raisiolaisia. Suurin osa tulee lähikunnista. Yhteistyökumppaneistakin tosi pieni osa on raisiolaisia yrityksiä. Moni iso paikallinen toimijakaan ei ole enää mukana, vaikka joka vuosi käymme kysymässä.

Kauden aikana Loimu pelaa pari ottelua mielellään Turussa.

– Osa Kupittaan yleisöstä on uutta. Siksi haluammekin pelata otteluita Turussa. Matka Kupittaalle ei ole monelle turkulaiselle sen pidempi kuin Kerttulaankaan.

Ilman vapaaehtoisia Loimu ei pelaisi ainuttakaan kotiottelua, ei Kerttulassa, eikä Kupittaalla.

– Talkootyövoiman merkitys on valtava. Kaikki mitä tehdään, tapahtuu talkoilla. Grillimakkaralla ja kahvilla palkattu hyvähenkinen talkooporukka muodostuu noin 60 vapaaehtoisesta. Heidän panos korostuu ottelutapahtumissa. Pelkästään yhdessä ottelussa tarvitaan 30-40 vapaaehtoista työntekijää. Järjestysmiehetkin ovat suurimmaksi osaksi seuran omia.

Kupittaa asettaa ylimääräisiä haasteita seuraorganisaatiolle.

– Aluksi järjestäminen oli työlästä. Oli paljon uuden opettelemista. Nyt alkaa mennä rutiinilla. Joka tapauksessa Kerttulan liikuntahallista Kupittaalle lähtevä kuorma-auto on täynnä tavaraa.

Kupittaan palloiluhallin lattiaratkaisu vaikuttaa myös Loimun toimintaan.

– Pelin kannalta on sama, onko alustana parketti vai matto, mutta pelaajat pelaisivat mieluummin matolla, etenkin, jos siinä on valmiina vain lentopallokentän viivat. Maton asentaminen on talkooporukalle kuitenkin aina suuri ponnistus. Onneksi Kupittaan parkettiin maalattiin jälkikäteen myös lentopallokentän viivat.

Lentopallolla on edessään Suomessa isot haasteet. Yleisväri katsomossa on harmaa. Vakiokävijät ikääntyvät.

– Monta vakiokatsojaa on poistunut rivistä. Sen näkee helposti kausikorttien ostajien kautta. En ole kuitenkaan huolissani, kun tämä tilanne on ollut jo pitkään. Yleisö on kuitenkin uusiutunut. Salibandyä lukuun ottamatta kaikilla muillakin lajeilla on vaikea houkutella nuorempaa yleisöä. Ensikertalaisten saaminen otteluihin on meille tärkeä tehtävä. Olemme jo vuosia käyneet kouluissa liigajoukkueen pelaajien kanssa vetämässä harjoituksia ja kertomassa lajista. Monet, jotka tulevat ensimmäistä kertaa otteluun yllättyvät, kuinka hienosta tapahtumasta onkaan kysymys.

Loimun urheilullinen menestys ei ole ollut takavuosien veroista. Toisaalta toiminta on ollut terveemmällä pohjalla.

– Viimeisten vuosien aikana tilanne on helpottunut. Loimun seuratoiminta oli pitkään erittäin kapealla pohjalla. Toiminta perustui vain parin kolmen henkilön tekemään työhön ja heidän jaksamiseensa. Nyt olemme saaneet mukaan uusia tärkeitä henkilöitä. Toimintatapoja on saatu järkeistettyä.

Yhtäkään Loimu-aiheista tarinaa ei voida kirjoittaa ilman mainintaa Rajakankaasta. Harvassa on niitä puuhamiehiä, joilla on ollut yhtä suuri merkitys seuran olemassaololle. Ilman Rajakangasta ei ehkä olisi nykyistä Raision Loimua.

– Jukan merkitys seuralle on ollut tosi suuri. Hän on varmaan yhä edelleen seuran tärkein henkilö. Vaikka meillä on oma varainhankintaryhmä, Jukka tekee valtaosan yhteistyösopimuksista. Hänellä on ollut jo pitkään päävastuu pelaajista ja valmennuksesta. Jukka on ollut niin pitkään mukana, että hänelle on muodostunut oma laaja verkostonsa.

Loimun kotisali, Kerttulan liikuntahalli, on juuri sopivan kokoinen raisiolaisen joukkueen tarpeisiin. Loimun kotiotteluissa on hyvä tunnelma.

ETUSIVU