Ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi – Arken on ollut hämmästyttävä hanke

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kaikesta suunnittelutyöstä on kiittäminen arkkitehtitoimisto Siggea ja ennen kaikkea kutsukilpailun voittanutta arkkitehti Pekka Mäkeä ja hänen ehdotustaan Fabrik. Rakennusyhtiö NCC:n toteuttama muutos ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi on ollut hämmästyttävä.

Jo parisenkymmentä vuotta sitten valmistunut Piispankadun Arken on oiva esimerkki, miten haasteellisista lähtökohdista huolimatta lopputulos voi olla silmiä hivelevän tyylikäs. Lähes 150 vuotta kestänyt korttelin teollisuusperinne ei muutostöistä huolimatta katkennut.

Muutostyön taustalla on ollut – jälleen kerran – Åbo Akademin säätiö. Yli 30 miljoonaa euroa maksanut projekti teki Piispankadun, Tehtaankadun, Jokikadun ja Kasarminkadun ympäristöstä viehättävän opiskeluympäristön vanhaa teollisuusperinnettä kunnioittaen. Urakka saatiin valmiiksi vuonna 2004, jolloin Åbo Akademin humanistinen tiedekunta muutti Arkeniin.

Jälkeenpäin on usein todettu, että entisöity kortteli muistuttaa nyt enemmän keskieurooppalaista tunnelmaa kuin entisaikojen suomalaista tehdasmiljöötä. Lämminhenkinen kohde, kuten arkkitehti Mäki osuvasti kuvasi synnyttämäänsä uutta kampusaluetta.

Korttelissa sijaitsi aikoinaan vanha konepaja, jonka alku ajoittuu 1800-luvulle. Ensimmäiset arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin piirtämät rakennukset Turun Rautateollisuusyhtiön (Åbo Jern Manufaktur Bolag) käyttöön valmistuivat Piispanpellolle vuonna 1855.

Eräässä vaiheessa kreivi Carl Magnus Mauritz Armfelt sukuineen oli pitkään konepajan omistaja. Yrityksen nimi vaihdettiin Turun Rauta- ja vaunuteollisuuden tehtaaksi. Siellä valmistettiin metallista kaikkea mahdollista maataloustarvikkeista kassakaappeihin ja tehtaiden höyrykoneisiin.

Eräs erikoisuus oli Suomen ensimmäinen Kullervo-merkkinen traktori. Niitä valmistettiin Turussa 1900-luvun alkuvuosina sarjatuotantona useampi sata. Venäjä olisi ollut tärkeä markkina-alue, mutta maassa tapahtunut vallankumous tyssäsi kaupat. Traktoreita myytiin Suomen ohella Baltian maihin ja Puolaan.

Vuosien myötä tehdas keskittyi pultteihin. Siirtyessään 1930-luvulla Fiskars-yhtymän omistukseen, yritys sai nimen Suomen Pultti Oy. Vuonna 1952 toiminta siirtyi kokonaan uusiin tehdastiloihin. Sen jälkeen korttelissa on toiminut monenlaisia yrityksiä automaalaamosta alkaen. Joku on saattanut käydä siellä Emmauksen kirpputorillakin.

Eräs yritys, joka toimi aikoinaan alueella, oli turkulainen perheyritys Kone-Tuomi. Oskari Tuomen 1920-luvulla perustama koneliike on merkittävä osa kotimaista konepajateollisuutta. Kun yrityksen uusi kiinteistö rakennettiin Vahdontielle Runosmäkeen, toiminta siirtyi sinne vuonna 1978. Turun kaupunki osti tyhjentyneen konepajan kiinteistön Tuomen perikunnalta. Samalla päättyi korttelin isompi teollinen toiminta. Kaupunki vuokrasi tiloja erilaisille työpajoille ja verstaille. Eräs alueen merkittävä toimia oli Siirtolaisuusinstituutti.

Vuosikymmenien aikana alue pääsi ränsistymään niin pahoin, että päällimmäinen ajatus olisi ollut koko korttelin purkaminen rötisköistä. Sen esti suojelupäätös. Lopulta Turun kaupunki myi tontin ja vanhat tehdasrakennukset Åbo Akademin säätiölle. Siitä käynnistyi mittava korjausprojekti, jossa korttelin rakennukset muutettiin yliopistokäyttöön sopiviksi. Muutostyöt kestivät kolme vuotta ja samalla vanhan rinnalle rakennettiin myös uutta. Alkuperäisiä rakennuksia oli kymmenen ja uusia ilmestyi kolme.

Vanhimmat rakennukset ovat 1850-luvulta ja viimeisin alkuperäisistä on 1930-luvun kalkkisementtitalo. Korttelin ensimmäinen rakennus Chiewitzin suunnittelema tiilinen verstas sijaisti joen puolella. Chiewitzin tehdasrakennuksiin on sijoitettu muun muassa kirjasto.

Piispankadun ja Kasarminkadun kulmassa on Arthur Kajanuksen suunnittelema tiilinen tehdasrakennus vuodelta 1895. Sen jatkeena on hieman myöhemmin valmistunut A. Söderholmin suunnittelema rakennus. Nämäkin tilat muutettiin yliopiston käyttöön.

Kasarminkadun puolella on Alexander Nyströmin 1900-luvun alussa suunnittelema punatiilinen siipi, jonka joen puoleisen pään koristeellinen torni on korttelin eräs mielenkiintoisimmista yksityiskohdista. Eri aikakausien rakennuksia on muutostöiden avulla yhdistetty lasisilla ja teräksisillä käytävillä. Paikasta toiseen voi siirtyä sujuvasti sisätiloissa.

Uuden ja vanhan onnistunut yhdistäminen herätti valtakunnallistakin kiinnostusta. Myös turkulaiset ovat pitäneet lopputuloksesta, sillä Arkenia pidetään arkkitehtuuriltaan hyvin onnistuneena.

Jo rakennuksen Tehtaankadun puoleinen sisäänkäynti tekee vierailijaan vaikutuksen. Arkeniin kuljetaan harmailla noppakivilla katetun avaran aukion poikki. Sisällä valoisasta lasipintaisesta aulasta pääsee kaikkialle, esimerkiksi tunnelmalliseen kahvila- ja lounasruokala Kårkafé Arkeniin.

Sisätiloissa korostuu selkeys ja yksinkertaisuus sekä pelkistetty väritys. Mustaa, harmaata ja valkoista on elävöitetty puupinnoilla. Lattiat ovat betonia. Alkuperäiset hirsi- ja rautapalkit on jätetty näkyviin. Parhaimmillaan tämä näkyy tiedekunnan kirjastossa, missä valkoisten kattopaneelien seassa risteilevät mustat rautapalkit ja ajan patinoimat hirret.

Kaikkialla on valoisaa, kiitos luonnonvalon, joka tulvii isoista ikkunoista, jopa kattoikkunoista. Eräs ”pimeä” paikka käytännön syistä toki löytyy. Se on Armfelt-niminen auditorio, jonka musta sisustus on suunniteltu muistuttamaan vanhaa masuunia.

ARKEN

Osoite: Tehtaankatu 2, Turku.

KARTTA

 

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.