”Koko aluetta baareineen, huorineen, humalaisine ja öisine gangstereineen kannattaa välttää. Olen kerran yöpynyt siellä enkä mene toista kertaa”. Alku ei lupaa hyvää. Minulla on oppaana Otso Kantokarin mainio Tallinnan raitiovaunuissa -opaskirja.
Kokeneen Tallinnan kävijän vähemmän mairittelevat sanat valitsemastani majapaikasta kuulostavat masentavilta. Kantokorven kirjassa kerrotuista kokemuksista on kuitenkin jo sen verran aikaa, että paljon on ehtinyt tapahtua viime vuosien aikana.
Vanhankaupungin kupeessa sijaitseva Rotermannin kortteli on kokenut täydellisen muutoksen. Kantokorpi muistuttaakin kirjassaan, miten Tallinna muuttuu nopeasti. Tyhjillään olleesta tehdasrakennuksesta tulee nopeastikin kulttuurielämää vilisevä keskus. Uusia baareja, ravintoloita ja kauppoja perustetaan koko ajan ja toisia lopetetaan.
Tutustu paikallisten arkeen
Kantokorven Tallinnan raitiovaunuissa -opaskirja koukuttaa lähtemään tutkimusmatkalle ydinkeskustan ulkopuolelle. Paikkoihin, joihin turisti harvoin eksyy. Raitiovaunussa matkustaessa on keskellä tavallisten tallinnalaisten arkea. Ratikkamatkailu on mukava tapa oppia paikallista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Viron historialliset ja yhteiskunnalliset muutokset näkyvät konkreettisesti ratikka-ajelun aikana.
Seikkailin kolmen päivän ajan ristiin rastiin Tallinnaa Kantokorven opaskirjan avittamana. Lopputuloksena oli täysin uudenlainen kokemus Tallinnasta. Mitenkään väheksymättä vanhankaupungin idyllistä hansa-ajan tunnelmaa, löytää Tallinnan laitakaupungilta tyystin toisenlaisen maailman. Ja mikä mukavinta: hintataso putoaa reippaasti vanhankaupungin turistitaksoista. Sivummalla sijaitsevista paikallisten kansoittamista baareista oluen saa yhä alle kahden euron eikä ruokakaan paljoa maksa.
Ratikkakyyti on halpaa huvia
Tallinnassa on körötelty ratikalla jo yli sadan vuoden ajan. Aluksi hevosten vetämissä raitiovaunuissa. Hevosista luovuttiin vuonna 1918. Ensimmäisiä vaunuja valmistettiin omassa maassa. 1950-luvulla kalustoa hankittiin Itä-Saksasta. 1970-luvulla siirryttiin tshekkiläisiin Tatroihin, jotka ovat yhä käytössä.
Vaunukantaa ei ole juurikaan uusittu Viron uuden itsenäisyyden aikakaudella. Muutamia saksalaisia matalalattiaisia vaunuja on ostettu käytettynä. Vanhahkon kaluston ansiosta matkanteko on tunnelmallista ja äänekästä. Vaunut pitävät melkoista kirskuntaa tiukissa kaarteissa.
Matkalippu kannattaa ostaa etukäteen. Niitä myydään R-kioskeissa. Vaivattomin tapa on ostaa biletti heti satamaterminaalissa. Kertalipun lisäksi myydään kymmenen kerran sarjalippuja Kannattaa harkita myös päivän tai useamman päivän lippua. Hinnat ovat halpoja. 65-vuotta täyttäneet ajelevat ilmaiseksi.
Lippu leimataan laitteessa vaunuun noustessa. Kertalipulle ja päivälipulle on eri laite. Neuvoa voi kysyä paikallisilta. Liputta kulkeva joutuu maksamaan sakon, jos tarkastaja yllättää. Sama lippu kelpaa ratikoiden ohella myös busseihin ja trollikoihin. Tällä hetkellä suunnitellaan Tallinnan joukkoliikenteen muuttamista maksuttomaksi.
Tallinnan ratikkalinjat on merkitty moniin ilmaiskarttoihin. Sellaisen voi ottaa mukaansa jo laivalta. Tallinnassa on neljä ratikkalinjaa. Jos tyytyy vain ajelemaan, ehtii parissa kolmessa tunnissa kokeilemaan niitä kaikkia. Päivälipun ansiosta voi jäädä pois haluamallaan pysäkillä ja jatkaa taas eteenpäin. Ratikkareittien varrelle osuu paljon mielenkiintoisia kohteita. Neljä linjaa muodostaa X-muotoisen kuvion.
Narvan maantien alussa, pienen matkaa Viru-hotellista itään, sijaitsee Hobujaaman pysäkki. Se on ainoa pysäkki, jonka kautta jokainen neljä linjaa kulkee. Linjat kulkevat myös osittain samoja reittejä, joten lyhyemmillä välimatkoilla voi valita useamman vaihtoehdon.
Ratikat kulkevat tiheään. Aikatauluja ei tarvitse tutkailla etukäteen. Vaunut pysähtyvät automaattisesti kaikilla pysäkeillä. Matkantekoa voi seurata infotaulusta, johon ilmestyy seuraava pysäkki. Myös kuulutukset kertovat seuraavan pysäkin. Kellon pirinä varoittaa oven sulkeutumisesta.
Useimmat ratikkapysäkit sijaitsevat keskellä katua. Kun ratikka lähestyy pysäkkiä, autoilijat pysähtyvät ja antavat tilaa ratikkaan menijöille ja sieltä poistuville. Kannattaa kuitenkin olla varovainen. Raput vaunuun ovat melko jyrkät. Uudemmissa haitarivaunuissa keskiosa on matalalattiainen.
Kopli on kiehtovin
Linjat 1 ja 2 menevät keskustasta pahamaineiseen Koplin teollisuuskaupunginosaan. Retki Koplinniemelle on ratikkareiteistä mielenkiintoisin. Meren rajoittama alue on Tallinnan venäläisten asuttama, minkä huomaa asukkaiden puhumasta kielestä. Ensimakua alueesta saa, kun poikkeaa rautatieaseman kupeessa sijaitsevalle Balti jaam -torille. Neuvostovirolainen tunnelma on yhä aidoimmillaan. Elintarvikkeita on toki tarjolla runsaammin kuin neuvostokaudella, mutta täällä myydään vielä irtomaitoa asiakkaiden omiin maitokannuihin.
Ennen neuvostomiehitystä Kopli oli puistoineen ja merenrantoineen tallinnalaisten suosima retkikohde. Alueella on yhä suuria puistoalueita, tosin nykyisin tehtaiden ja telakoiden puristuksessa. Kannattaa tehdä pieni kävelyretki Voltan asemalta Kalamajan vanhalle puutaloalueelle. Osa kenottavista taloista odottaa kunnostusta, osa on jo entisöity.
Linjojen 1 ja 2 päätepysäkki Kopli on 1900-luvun alussa perustetun venäläis-baltialaisen telkan liuskekivestä rakennetun pääkonttorin edessä. Todellisen elämyksen voi kokea, kun astuu rohkeasti sisään päätepysäkin vieressä sijaitsevaan Baar Helieneen.
Vaaleanpunainen sisustus on kursailematonta venäläistyyliä keinonahkaisine istuimineen. Kaikkein kähyisimmissäkin baareissa saa aina syötävää. Hiukopalaa, esimerkiksi maukasta seljankaa tai kilu- eli kilohailileipiä oluen kera, saa pikkurahalla. Jälkiruuaksi voi juoda Tallinnan edullisimmat kahvit.
Kun matkustaa Koplista linja 1:n toiseen päähän Kadriorgin puistoon (pysäkki Kadriorg), voi siirtyä tyystin toisenlaiseen maailmaan, Tallinnan historiallisista työväenkortteleista barokkiloistoon. Linja 2 vie keskustasta melko tylsälle Ülemisten teollisuusalueelle. Reitin varrella on kuitenkin eräs Tallinnan kiehtovimmista kohteista, Keskustori (pysäkki Keskturg). Se on vielä suurempi ja monipuolisempi kuin Balti jaam. Turisteja ei juuri näe täälläkään. Myös linja 4 kulkee keskustasta Ülemisten alueelle.
Linjat 3 ja 4 vievät Pärnun maantietä pitkin ohi Estonia-teatterin Tondiin. Tämä reitti uusine liike- ja toimistorakennuksineen ei ole niin mielenkiintoinen kuin muut ratikkalinjat. Moni, joka on kiinnostunut virolaisesta laatusuklaasta, jäi pois Kalev-pysäkillä. Kuuluisa Kalevin suklaatehdas on jo muuttanut alueelta pois. Tehtaanmyymälä jäi tänne toviksi. Nyt sekin on muuttanut. Onneksi virolaisen laatubrändin tuotteita saa nykyisin ostaa keskustan Rotermannin korttelin Kalevin suklaapuodista.
