ETELÄ-KARJALA / LAPPEENRANTA – Hakkaa päälle Suomen poika! Tästähän se kaikki alkoi. 30-vuotisessa sodassa Ruotsin kuninkaan joukoissa taistelleesta suomalaisesta hakkapeliitasta tuli legenda. Pelottomat ratsain taistelevat 1600-luvun sotilaat ovat ansaitusti saaneet oman osastonsa Lappeenrannan Ratsuväkimuseossa.
Ei ole toista suomalaista kaupunkia, jonka historiaan ratsuväki liittyy yhtä kiinteästi. Lappeenrannan katukuvaan kuuluivat vuosikymmenien ajan punahousuiset ja luurakkotakkiset sotilaat. Ja tietysti hevoset. Jokaisella sotilaalla oli oma nimikkohevosensa.
Kaikki sai alkunsa Venäjän vallan aikana, kun 1800-luvun lopulla tuli voimaan asevelvollisuuslaki. Sen seurauksena Lappeenrantaan perustettiin suomalainen Rakuunarykmentti. Tilanne muuttui sortovuosien aikana. Suomalainen armeija lakkautettiin ja venäläiset sotilaat tulivat tilalle.
Suomen itsenäistyttyä Lappeenrannan varuskunta-alueelle sijoitettiin Uudenmaan Rakuunarykmentti ja Hämeen Ratsurykmentti. Talvi- ja jatkosodassa ratsuväki jalkautettiin. Sotien jälkeen Hämeen Ratsurykmentti siirrettiin Lahteen.
Uudenmaan Rakuunarykmentti jatkoi Lappeenrannassa jalkautettuna ja uudella nimellä: Uudenmaan Rakuunapataljoona. Se toimi Lappeenrannassa itsenäisenä joukko-osastona vuoteen 1989. Nykyään rakuunoiden koulutus Suomen armeijassa on loppunut.
Venäjän vallan aikana Lappeenrantaan rakennettiin punatiilinen kasarmialue. Kaupungin kupeessa sijaitseva sotilasalue on säilynyt.
Ratsuväkimuseo sijaitsee Linnoitusalueella. Tilaa kaupungin vanhimmassa rakennuksessa, Ruotsin vallan aikaisessa vartiotuvassa, ei tilaa liiemmin ole. Silti museo onnistuu kertomaan monipuolisesti ratsuväen historiaa.
Nähtävänä on univormujen ja aseiden ohella hevosten hoito- ja lääkintävälineitä. Museo esittelee myös satulaseppä Vilho Lainpellon uraa. Mies palveli pitkään Lappeenrannan kasarmilla.
RATSUVÄKIMUSEO
Osoite: Kristiinankatu 2, Lappeenranta.
