Historiallinen Rientolan urheilutalo on täyttynyt ääriään myöten. Turun Kisa-Veikkojen talvikauden päätöstilaisuus todistaa, miten perinteitä huokuvalla seuralla menee hyvin. ”Kisurit” on tärkeä osa turkulaista urheiluseuraperinnettä.
Raunistula, Kärsämäki, Virusmäki, Kaerla, Räntämäki, Saramäki…Tuttuja Turun kaupunginosia. Nuorempi väki ei ehkä tiedä, että edellä mainitut alueet kuuluivat aikoinaan lakkautettuun Maarian kuntaan. Näiltä nurkilta löytyvät myös Turun Kisa-Veikkojen juuret.
Liki 90-vuotiaalla seuralla on pitkät perinteet. Innostus seuratoimintaan on siirtynyt isältä pojalle, äidiltä tyttärelle. Turun Kisa-Veikkojen seurahistoria vilisee tunnettujen turkulaisten henkilöiden nimiä, joiden jälkipolvi on ollut kukin vuorollaan vetovastuussa.
Rauteen suvussa on menossa jo kolmas sukupolvi. Isoisä Urho Rautee aloitti ensimmäisenä, kiekkoilevat pojat Matti ja Pekka Rautee seurasivat perässä. Pekan poika Mikko ja tytär Katja ovat tulleet myös mukaan ”Kisureiden” toimintaan.
– Muutimme Turkuun isäni Urhon työn perässä vuonna 1960. Isä oli ollut jo aikaisemmin Kuopion Riennon puheenjohtaja. Turussa hänestä tuli myös Kisa-Veikkojen puheenjohtaja. Vuorostaan veljeni Matti oli vuosikausia seuran puheenjohtajana. Tyttäreni Katja on nyt suvun kolmas puheenjohtaja, kertoo Pekka Rautee.
Kisa-Veikkojen alku ajoittuu itsenäisyytemme alkuvuosikymmenille. Alun perin toiminta tapahtui Maarian Kisa-Tovereiden Kärsämäen osastona, kunnes oli aika vuonna 1927 perustaa oma seura, Maarian Kilpa-Veikot.
Monien muiden työväen urheiluseurojen tavoin Kilpa-Veikot lakkautettiin oikeuden päätöksellä 1931. Tilalle perustettiin Maarian Kisa-Veikot. Kun Maarian kunta vuonna 1944 liitettiin Turkuun, seuran nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Turun Kisa-Veikot. Tästä alkoi kehitys, joka on johtanut pienestä kyläseurasta tärkeäksi turkulaiseksi palloilulajien erikoisseuraksi.
Kun seuralla on ikää jo useita vuosikymmeniä, on Turun Kisa-Veikkojen lajikirjo käsittänyt historiansa aikana yleisurheilusta rullakiekkoon. Kun vanhoja lajeja poistui, tuli uusia tilalle. Yksilölajeista painopiste siirtyi joukkuelajien puolelle. Vuosien myötä jääkiekosta tuli laji, josta Kisa-Veikot nykyään ehkä parhaiten tunnetaan. Rauteen suvun ohella Kärsämäen kasvatteja ovat muun muassa Veli-Matti Vittasmäki, Antti Virtanen, Miika Elomo ja Anrei Hakulinen.
Rauteen veljesten, Matin ja Pekan, siirtyminen aikoinaan kasvattajaseura Turun Kisa-Veikoista Turun Palloseuraan oli 1960-luvulla erikoisuus. Kisa-Veikkojen vahvasti vasemmistohenkinen ilmapiiri ja koko seuran työväenliikkeeseen sidottu syntyhistoria oli jyrkkä vastakohta porvariseurana tunnetulle Turun Palloseuralle.
– Siirron jälkeen jo heti seuraavassa vuosikokouksessa isän puheenjohtajuus kyseenalaistettiin. Se oli poliittisesti kiivasta aikaa. Isä ei itse vastustanut meidän siirtymistä Tepsiin. Edellisellä kaudella Kisa-Veikot ja TPS pelasivat molemmat Suomi-sarjassa. Kisa-Veikot putosi alaspäin ja TPS nousi Mestaruussarjaan.
Matti ja Pekka olivat lahjakkaita nuoria pelaajia, mutta ennen aikuisikää kumpikaan ei saanut kutsua maajoukkueleireille.
– Tällä alueella toimi 1960-luvun alussa Suomipoika-joukkue, mutta ei sinne otettu nuoria pelaajia TUL:n seuroista. Siirto Turun Palloseuraan sujui hyvin, mutta ehkä joku ihmetteli, kun tulimme isän Mossen kanssa harjoituksiin. Ei meille kukaan tullut suoraan sanomaan, mutta ehkä vähän selän takana ihmeteltiin. Monet Kisa-Veikkojen pelaajat olivat vastajännäreitä, mutta siirtomme myötä kaverit tulivat Kupittaalle meitä kannustamaan.
TPS:n pääsarjaotteluissa Aulis Virtanen sai Kupittaalla ahkerasti kuuluttaa Kärsämäen poikien, Rauteen veljesten, nimiä maalintekijöinä ja syöttäjinä. Veljesten tilastoihin on ikuistettu merkintä yhdestä Suomen mestaruudesta ja muutamasta himmeämmästä SM-mitalista. Matti esiintyi kuusi kertaa A-maaottelussakin.
Toisen polven kiekkoilijasta Mikosta tuli omalla urallaan TPS:n edustusjoukkueen fanien suosikki. Nyt hän on Kisa-veikkojen kiekkopuolen puheenjohtaja. Isä Pekka on jääkiekkojaoston kunniapuheenjohtaja.
Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt seuran päälajit ovat jalkapallo ja jääkiekko. Poliittinen ajattelukin seuratoiminnassa on jäänyt kauas menneisyyteen.
– Olemme nykyään tärkeä kasvattajaseura. Toive olisi, että juniorit pelaisivat meillä pidempään ennen kuin ehkä siirtyvät isompiin seuroihin. Lasten kanssa ei kannata hosua. Esimerkiksi Vittasmäki ja Hakulinen pelasivat meillä pitkään ennen siirtymistä muualle.
Olennainen osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa on seuran omistama entinen Kärsämäen työväentalo, nykyinen urheilutalo Rientola. Vuosikymmenien ajan omalla tontilla sijaitseva Rientola on ollut seuratoiminnan keskus tarjoten urheilun ohella monipuolista virkistystoimintaa. Teatteriesitykset, iltamat ja tanssit ovat olleet olennaisessa osassa seuran varainhankinnassa.
– Alkuaikoina Rientola oli tärkeä alueen asukkaille. Nyt Kisa-Veikkojen toiminta ei ole enää tiettyyn kaupunginalueeseen sidottu. Varsinainen toiminta tapahtuu jalkapallokentillä ja jäähalleissa eri puolilla kaupunkia, mutta Rientola on tärkeä seuran kokoontumispaikka, tukikohta.
