VARSINAIS-SUOMI / KAARINA – Paikan nimi Ristimäki herätti tutkijoissa kiinnostuksen. Arkeologi Juha Ruohonen innostui pienestä metsäsaarekkeesta keskellä Kaarinan Ravattulan Aurajokimaisemaa. Ristimäki oli nimenä vuosisatoja vanha ja sen alkuperää saattoi aluksi vain arvailla.
Ruohonen odotti löytävänsä kaivauksissa ikiaikaisia hautoja. Niitä toki löytyikin, mutta paljastui paljon muuta. Löytyi Suomen toistaiseksi vanhimman tunnetun kirkon jäännökset, vanhemmat kuin 1230-luvun Turun Koroisten piispankirkon jäännökset. Kyseessä on eräs arvokkaimmista arkeologisista löydöistä Suomessa.
Ravattulan Ristimäen muistorististä ei ole säilyneitä kirjallisia lähteitä eikä suullista perimätietoa. Jälkien kadotessa paikalla sijainneesta rististä jäi jäljelle ainoastaan metsäsaarekkeen nimi, Ristimäki.
Tutkimuksen perusteella nimi on peräisin kirkon muistoksi pystytetystä korkeasta puurististä. Sen tehtävänä oli muistuttaa paikan kirkollisesta luonteesta ja osoittaa entisen kirkon sekä kirkkomaan paikka.
Risti on vuosisatojen aikana uusittu useampaan kertaan, mutta uusiminen lopetettiin todennäköisesti 1600-luvulla. Koitti aika, kun katolisista tavoista pyrittiin maassamme eroon.
Vuonna 2013 kaivauksissa löytyi kirkon kivijalan lisäksi laaja kirkkomaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustus. Myöhemmin rakennettuihin kirkkoihin verrattuna kyse on ollut varsin pienestä rakennuksesta. Sen käyttö ajoittuu 1100-luvun loppupuolelle ja 1200-luvun alkuun.
Kirkkomaan kalmistossa voi olla jopa 300 hautaa. Vanhimmat hautaukset on mahdollisesti tehty jo 100 vuotta ennen kirkon rakentamista. Ravattulan kirkko kertoo joka tapauksessa, miten kristillinen toiminta saapui Suomeen oletettua aiemmin.
Ravattulan kirkon pituus oli noin kymmenen ja leveys kuusi metriä. Siihen on kuulunut runkohuone sekä kapeampi kuoriosa. Arkeologisissa kaivauksissa kirkon kivijalan sisältä saatiin esiin kivirakenne, jota epäiltiin alttarin jäännökseksi. Selvisi kuitenkin, että rakenne ei kuulunut kirkon alttariin, vaan kyse on kirkkorakennusta nuoremmasta kiveyksestä. Rakenne on tulkittu keskiaikaisen ristin perustukseksi. Tukikiveyksen perusteella risti on ollut noin nelisen metriä korkea.
Kirkon kohtalosta ei ole täyttä varmuutta. Ehkä kirkko paloi, sillä alueelta on löydetty hiiltynyttä puuta. Toinen todennäköisempi vaihtoehto on, että kirkko on purettu. Joka tapauksessa rakennuksesta ei löydy mitään mainintoja vanhoista kirjallisista lähteistä.
Vierailu Ristimäellä vaatii hieman mielikuvitusta ja ennen kaikkea etukäteen tietoa siitä, mistä oikeasti on kyse. Kirkon alkuperäinen kivijalka on suojassa maan alla, mutta sen sijainti on merkitty irtokivillä. Alttarin paikalla on nykyinen puuristi.
Ravattulan Ristimäelle pääsee kävellen tai polkupyörällä. Halisista päin tullessa reitti kulkee Vanhaa Ravattulantietä seuraten. Aurajoen eteläpuolelta, Kymppitien varrelta, paikalle pääsee pysäköimällä autonsa Rasintien päässä sijaitsevan entisen pumppaamon pihalle ja jatkaen kävelen yli Aurajoen kevyenliikenteen siltaa pitkin. Matka jatkuu perille kohti kukkulaa polkua pitkin.
Kaivausalueelle kulkeva Särväntie on yksityistie, jolle ajo ei ole suotavaa. Kaivausalueen läheisyydessä ei ole pysäköintitilaa yleisön ajoneuvoille.
RAVATTULAN RISTIMÄKI
