Vauhti on melkoinen. Tottumattomalle RC-autojen kisa on aluksi vaikeasti seurattava. Autot kiitävät hämmästyttävällä vauhdilla kurvista toiseen välillä jopa ilmassa lentäen. Kilpa-autojen ohjaajilta vaaditaan ajotaitoa ja reagointikykyä.
RC tarkoittaa radio-ohjattavia pienoismalleja. Kauko-ohjattavia pienoismalleja on kehitetty muun muassa autoista, veneistä, helikoptereista ja lentokoneista. Ohjaajan kädessä olevan lähettimen mekaaninen liike, esimerkiksi ohjausvivun kääntäminen, muutetaan sähköiseksi signaaliksi, joka lähetetään radiotaajuudella pienoismalliin asennettuun vastaanottimeen. Tämä muuttaa vuorostaan radiosignaalit sähkösignaaleiksi, jotka lopuksi palautetaan mekaaniseksi liikkeeksi. Näin saadaan auton pyörät kääntymään.
Radio-ohjattavien pienoismallien moottorit ovat yleensä sähkö- tai polttomoottoreita. Jälkimmäiset ovat tavallisesti bensiini- tai metanolikäyttöisiä kaksitahtimoottoreita. Sähkökäyttöiset saavat tarvittavan virran akuista. RC-autot voivat olla nelivetoisia, etuvetoisia tai takavetoisia. Ulkokäytössä ajellaan erilaisilla autoilla kuin sisätiloissa. Kokoluokkiakin on useita.
Turun Urheiluautoilijoiden järjestämässä Winter Jumps -pienoisautoilusarjassa kisailtiin sähkökäyttöisillä 1/10-kokoluokan krossiautoilla. Ne ovat nopeita ja suunniteltu kilpa-autoiksi. Seuran hallinnoimassa Lukkosepänkadun TUA Areenalla alustana on matto sekä tasainen betonipinta.
Viikonlopun kisaan ilmoittautui mukaan lähes 100 osallistujaa. Tunnelma oli tiivis kuin Formula-kisoissa konsanaan. Ohjaajien taito ratkaisee, mutta moottoriurheilun ollessa kyseessä, myös tekniikalla on iso merkitys. Varikolla autoja huolletaan ja säädetään ratakohtaisesti suurella ammattitaidolla. Nämä autot eivät ole hankittu tavaratalojen leluhyllyistä.
– RC-autot ovat olleet mukana Turun Urheiluautoilijoiden toiminnassa jo vuosikymmeniä. Itse aloitin lajin harrastamisen, kun isä osti RC-auton joululahjaksi. Harrastaja-autot maksavat 100-300 euroa. Kilpa-autoissa ei ole periaatteessa ylärajaa, mutta kilpatoimintaan pääsee mukaan jo muutamalla satasella. Laji ehkä vaikuttaa miehiseltä, mutta toisaalta itse löysin vaimoni lajin parista. Naisiakin on siis mukana, kertoo Turun Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Jani Parjanen.
Miten vasta-alkaja pääsee mukaan lajiin?
– Lajin harrastaminen on helppoa, kun tulee mukaan seuran toimintaan. Välttämättä ei tarvitse edes omaa autoa, vaan voi kokeilla aluksi ajamista seuran autoilla. Aloittelijoille tarjotaan myös teknistä apua. Innokkaimmat rakentavat oman autonsa itse.
Onko auton ohjaaminen haastavaa aloittelijalle?
– Rutiinit oppii ajamalla. Vauhti kasvaa kokemuksen myötä. Iällä ei ole merkitystä. Nuoremmilla on paremmat reaktiokyvyt, mutta vanhemmalla kokemus korvaa ikääntymisen. Autojen tekniset erot ovat pieniä ja kuka tahansa voi ostaa hyvän auton. Kaikilla on siihen varaa.
Useimmille autoluokille järjestetään SM-kisojen lisäksi myös kansainvälisiä kisoja aina maailmanmestaruuteen saakka. Turun Urheiluautoilijoiden järjestämässä Winter Jumps -pienoisautoilusarjassa toimittiin kuin oikeissa Formula-kisoissa. Aika-ajossa jokaisen auton kierrosnopeudet kirjautuivat automaattisesti tietokoneen näytölle. Itse kisaa oli helppo seurata myös monitorista, sillä sijoitukset ja nopeudet päivittyivät ajon aikana kuvaruutuun. Ainoa poikkeus oikeisiin ratakisoihin ovat niin sanotut nostajat, sillä nopeasti kulkevat autot saattavat pyörähtää radalla ympäri.
– Lajiin kuuluu, että autoja ohjaavat kilpailijat toimivat myös omalla vuorollaan nostajina. Pyllähdykset kuuluvat lajiin, mutta taitavan kuljettajan auto kaatuu harvoin.
