Rembrandt sai kokea taiteellisella urallaan nousuja ja laskuja. 1600-luvun tunnetuimman hollantilaismaalarin elämää värittivät menestys ja murheet. Amsterdamin Rijksmuseumiin sijoitettu Yövartio on eräs Rembrandtin kuuluisimmista teoksista.
Leiden oli 1600-luvulla tärkeä hollantilainen kaupunki, joka oli tunnettu kirkontorneistaan ja myllyistään. Tähän pikkukaupunkiin syntyi Rembrandt Harmenszoon van Rijn vuonna 1606. Mylläriperheen vesa oli kymmenestä lapsesta toiseksi nuorin.
Perheen uskotaan olleen kohtuullisen varakas, mutta Rembrandt oli lapsista ainoa, joka kävi koulua. Muut lapset jatkoivat mylläri-isä Harmen van Rijnin jalanjäljillä. Rembrandtin opiskelu-uran piti jatkua Leidenin yliopistossa, jonne nuorimies ehti jo ilmoittautuakin, mutta taideopinnot veivät kuitenkin lahjakkaan Rembrandtin mennessään.
Rembrandt sai ensimmäiset oppinsa paikalliselta mestarilta Jacob von Swanenburgilta. Nuoren taiteilijan lahjakkuus huomattiin pian ja niinpä Rembrandt jatkoi opiskeluaan Amsterdamissa arvostetun taidemaalari Pieter Lastmanin johdolla. Runsaan puolen vuoden jälkeen Rembrandt palasi takaisin kotikaupunkiinsa ja perusti ensimmäisen oman ateljeensa.
Menestys jatkui ja Rembrandt sai yhä enemmän tilaustöitä. Samanaikaisesti Amsterdam oli kehittynyt nopeasti suurkaupungiksi, johon virtasi rikkauksia idästä ja lännestä. Hollantilaiset olivat luoneet maailmanimperiumin, jonka kauppiaat purjehtivat maailman merillä. Kaupungin porvarit rikastuivat ja tarjosivat kyvykkäille taitelijoille töitä muotokuvamaalareina.
Rembrandt muutti pysyvästi Amsterdamiin vuonna 1631 ja ystävystyi varakkaan taidekauppiaan Hendrick Uylenburghin kanssa asuen hänen luonaan. Siellä hän tutustui ja ihastui vuokraisäntänsä serkkuun, neiti Saskia van Uylenburghiin. Rembrandt ja Saskia vihittiin pari vuotta myöhemmin. Pian kuitenkin alkoivat Rembrandtin henkilökohtaiset murheet.
Taloudellisesti Rembrandt eli leuhkasti. Töitä riitti niin paljon kuin ehti tehdä. Vaimo Saskia oli lähtöisin aristokraattisesta perheestä ja aviopuolisonsa avulla Rembrandt pääsi myös mukaan Amsterdamin seurapiireihin. Maineen huipulla Rembrandt kuitenkin menetti Saskiansa, sillä tämä kuoli jo 29-vuotiaana vuonna 1642. Saskia haudattiin Oude Kerk-kirkkoon. Samana vuonna taiteilija sai valmiiksi kuuluisan Yövartija-teoksensa.
Ennen kuolemaansa Saskia ehti synnyttää Rembrandtille neljä lasta, joista vain yksi jäi henkiin. Valitettavasti isä-Rembrandt sai jättää jäähyväiset Tituksellekin pojan kuollessa jo 27-vuotiaana.
Rakkauselämän sotkuja
Rembrandtin ollessa yksinhuoltaja perheen talouden- ja Tituksen lastenhoitajaksi tuli Geertge Dircx, josta melko pian tuli myös Rembrandtin rakastettu. Melkoinen soppa syntyi kuitenkin nuoren Hendrickje Stoffelsin tultua taloon uudeksi taloudenhoitajaksi, sillä hän syrjäytti Geertge Dircxin myös Rembrandtin rakastajattarena.
Hendrickje vuorostaan synnytti Rembrandtille kaksi lasta, joista ensimmäinen kuoli melkein heti. Toinen oli tytär Cornelia, joka jäi henkiin. Hän olikin Rembrandtin lapsista ainoa, joka eli isäänsä kauemmin.
Samanaikaisesti henkilökohtaisten takaiskujen kanssa alkoi Rembrandtin taiteellinen alamäki. Töitä oli vähemmän, mutta mestari eleli entiseen tapaansa. Hän keräsi itsekin taidetta, Rooman keisareiden rintakuvia, antiikin aikaisia pukuja, itämaisia esineitä jne. Rahat hupenivat ja velkojat alkoivat ahdistella taiteilijaa. Lopulta Rembrandt julistettiin vararikkoon ja hänen omaisuutensa myytiin, ja taiteilija joutui muuttamaan pois luksusasunnostaan.
Rembrandt ei koskaan pystynyt maksamaan velkojaan. Hän oli muodollisesti töissä Hendrickjen ja Tituksen perustamassa taidekaupassa. Tällä tavoin velkojia estettiin pääsemästä Rembrandtin tauluista kertyvien tulojen saajiksi. Vararikosta huolimatta Rembrandt nautti arvostusta ja sai tilaustöitä, joista mittavin oli Amsterdamin verankutojien killan esimiehet.
Rembrandt kuoli 64 -vuotiaana lokakuun 4. päivä vuonna 1669. Hänet haudattiin neljä päivää myöhemmin Amsterdamin Westerkerk-kirkkoon. Tarkka hautapaikka ei ole tiedossa.
Rembrandt eli aikakaudella, jolloin protestanttinen kirkko ei työllistänyt taiteilijoita samalla tavoin kuten katolinen kirkko etelässä. Kalvinismi sai jalansijaa Alankomaissa ja paikalliset kirkot olivat uskonpuhdistuksen myötä hyvin pelkistettyjä.
Muotokuvamaalaus oli kuitenkin hyvin suosittua, sillä rikastuneet kauppiaat halusivat ikuistaa itsensä tuleville sukupolville. Myös ryhmäkuvat olivat suosiossa. Niitä teettivät eri ammattikillat ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Rembrandtin maalauksista kaksi kolmasosaa olivatkin muotokuvia, joista kaikkein tunnetuin on Yövartio.
Yövartio-nimi annettiin teokselle vasta paljon myöhemmin ja itse asiassa se on virheellinen. Ajankohta ei ole yö, eivätkä kuvan miehet ole vartijoita. Kyseessä on paikallisen ampumaseuran tilaustyö, jonka alkuperäinen nimi on Kapteeni Frans Banning Cocgin komppania. Kohtaus esittää tilannetta, jossa kapteeni Cocg (keskellä) antaa lähtökäskyn luutnantti Willem van Ruytenburghille (vaalea takki). Kuvan miehet ovat sotaveteraaneja, jotka ovat lähdössä paraatiin.
Yövartio on Rembrandtin suurin työ (363 x 437 cm). Alun perin se oli vielä kookkaampi. Teos on leikattu lyhemmäksi, jotta se mahtui uudelle sijoituspaikalleen. Yövartio on nykyisin Rijksmuseumissa omassa huoneessaan ja sesonkiaikana pitää varautua ihmisruuhkaan.
Rembrandt teki useita omakuvia. Niistä on säilynyt yli kolmekymmentä. Teokset kattavat koko taiteilijan elinkaaren. Ensimmäiset ovat poikavuosilta ja viimeisin on maalattu Rembrandtin kuolinvuoteella. Kyseessä on harvinainen sarja sileäposkisesta pojasta harmaahapsiseksi vanhukseksi.
Rembrandtin käyttämät värit olivat aluksi tummia, mutta ajan myötä paletti kirkastui. Tummuus johtuu osittain vallitsevasta muodista, sillä mustat vaatteet olivat suosittuja. Valkoinen röyhelökaulus oli jyrkkä kontrasti mustille vaatteille. Oleellisinta maalauksille valon ja varjon leikittelyn ohella on valohämy (chiaroscuro), joka saa aikaan salamyhkäisen vaikutelman. Rembrandt signeerasi teoksensa vain etunimellään muiden kuuluisien taiteilijoiden tapaan.
Kansallismuseo (Rijksmuseum)
Tarjolla on ainutlaatuinen kokoelma alankomaalaisten mestareiden töitä Rembrandtista Vermeeriin. Museon hittikohde on Rembrandtin kuuluisin maalaus Yövartio, jolle on omistettu oma huone. Kannattaa tulla paikalle jo ennen ovien avautumista tai myöhemmin iltapäivällä. Lipun voi ostaa myös etukäteen online– palvelun avulla. Aikaa tutustumiseen pitää varata vähintään kaksi tuntia.
Osoite: Jan Luijkenstraat 1, Stadhouderskade 42.
Rembrandthuis
Rembrandt asui vaimonsa Saskian kanssa tässä kotitalossaan lähes 20 vuotta, kunnes hän joutui luopumaan siitä konkurssinsa takia. Museoksi talo muutettiin jo lähes sata vuotta sitten. Talo on sisustettu mahdollisimman tarkkaan alkuperäisen näköisiksi. Esillä on myös laaja kokoelma mestarin etsauksia ja piirustuksia, muun muassa taiteilijan omakuvia.
Osoite: Jodenbreestraat 4.
