VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Monien mielestä kyseessä on mahdollisesti Turun koristeellisin rakennus. Moni ainakin suuntaa kameransa mielellään Verdandin nimellä tunnettua taloa kohti. Aurakadun ja Linnankadun kulmassa sijaitseva uusrenessanssipalatsi suorastaan pursuaa hienoja yksityiskohtia. Olo on kuin olisi Pariisissa, vaikka ollaan keskellä Turun kaupunkia.
Talon komeasta ulkonäöstä on kiittäminen arkkitehti Frithiof Strandellia, tai ehkä pikemminkin itse kaupunkilaisia. Elettiin nimittäin aikaa yli 100 vuotta sitten, kun turkulaiset kyllästyivät kaupungin vallitsevaan tyylisuuntaan, empireen. Sitä pidettiin tylsänä. Turkulaiset halusivat kaupunkikuvaan lisää prameutta ja koristeellisuutta – samalla tavoin kuin muuallakin Euroopassa.
Verdandin talosta ei tullut poikkeus, sillä useita muitakin uusrenessanssityylisiä rakennuksia ilmestyi Turun katukuvaan. Monet niistä ovat yhä koristamassa kaupunkia, kuten kauppahalli, Säästöpankin talo Linnankadun ja Kristiinankadun kulmassa ja alun perin empiretyylinen kaupungintalo uusrenessanssityyliin muutettuna. Jos Wiklundin paikalla sijainnut Lindblomin talo olisi yhä olemassa, olisi tarjolla Verdandin talon ohella toinenkin kohde Turun komeimmaksi rakennukseksi.
Arkkitehtikilpailu ratkesi nuoren Strandellin hyväksi, olihan hän saanut ajanmukaisia vaikutteita vieraillessaan juuri Euroopan suurkaupungeissa. Verdandin talossa onkin paljon yksityiskohtia, joita voi löytää eri puolilta Euroopan isojen kaupunkien rakennuksista. Monien mielestä Verdandin talo muistuttaa myös kovasti arkkitehti Theodor Höijerin piirtämää Helsingin hotelli Kämpiä.
Osoite Aurakatu 1 vuonna 1830 valmistuneen Auransillan pielessä on sijainniltaan Turun parhaita. Tontti muodostuu kolmesta eri rakennuksesta. Jokirannassa on Charles Bassin suunnittelema empirerakennus, jossa sijaitsee nykyisin muun muassa ravintola Blanco.
Toinen on Strandellin suunnittelema Verdandin talo ja kolmas, tontin sisäpihalla sijaitsee luhtirakennus, entinen varastorakennus. Se tunnetaan nimellä Gillesgården, Kiltatalo. Kokonaisuutta hallinnoi kiinteistöyhtiö Svenska Gården.
Tontti siirtyi vuonna 1889 veljeksille Ernst ja Magnus Dahlströmille. He olivat varakkaita liikemiehiä, jotka muistetaan Turun taidemuseon rakennuttajina.
Korttelia pidetään vahvana Turun ruotsinkielisten kokoontumispaikkana. Kaikki sai alkunsa 1800-luvun lopulla, kun kansansivistysyhdistys Svenska bildningens vänner (SBV) eli ruotsalaisen sivistyksen ystävät perustivat oman ravintolansa Bassin taloon. Tila vapautui, kun apteekkari Erik Julin siirsi apteekkinsa Kauppatorin laitaan Ruotsalaisen teatterin viereen.
SBV oli yhdistys, johon kuului niin poliittisesti kuin myös taloudellisestikin vaikutusvaltaisia turkulaisia. Heille syntyi ajatus rakennuttaa Linnan- ja Aurakadun kulmaan nykyinen renessanssirakennus. Samalla paikalla olleet puutalot purettiin ja uusi komea Strandellin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1898.
Muun muassa Suomen Pankki oli mukana perustetussa osakeyhtiössä (Fastighetsaktiebolaget Verdandi) suurimpana osakkeenomistajana. Verdandi on skandinaavisessa mytologiassa kohtalon jumalatar. Nimi tarkoittaa kehitystä. Kun taloyhtiö ja vakuutusyhtiö olivat saman nimiset, se aiheutti usein sekaannuksia.
Katutasossa oli C & A Wahlströmin herkkukauppa ja Uno Wibergin kahvila-konditoria. Tyylikäs kahvila oli eräs kaupungin suosituimmista kohtaamispaikoista. Myös Suomen Pankin konttori muutti rakennuksen kulmahuoneistoon.
Vakuutusyhtiö Verdandin pääkonttori sijaitsi Verdandin talossa vuosikymmenien ajan, kunnes yritys muutti Olavinpuiston kupeeseen vuonna 1957. Nykyään vakuutusyhtiö tunnetaan nimellä Veritas.
Talon tunnetuin asukas oli taiteilija ja professori Victor Westerholm, joka toimi Turun taidemuseon johtajana liki kolmenkymmenen vuoden ajan.
Alun perin talossa ei ollut hissejä eikä edes sähköjäkään. Valaistus hoidettiin kaasulla. Sen sijaan uutta olivat vesivessat ja jopa kylpyammeet. Asuntojen lämmitys hoidettiin kaakeliuuneilla.
1920-luvulla taloon muutti Svenska Klubben, sekin ruotsinkielisten perustama yhdistys. Se hankki omistukseensa kiinteistöyhtiön osakkeita omistaen nykyään enemmistön Svenska Gårdenin kiinteistöstä. Osa muistaa vielä Svenska Klubbenin ylläpitämän ravintolan, joka toimi Verdandin talon viidennessä kerroksessa. Sen toiminta on päättynyt ja ravintolan tilat on muutettu asuntokäyttöön. Svenska Klubben on siirtynyt Bassin taloon. Siellä sen omistama tila toimii nykyisin yhdistyksen jäsenten kokoontumispaikkana.
Aluksi kiinteistöyhtiön nimi oli Svenska Gården Verdandi, joka tuli talossa pitkään toimineen vakuutusyhtiön mukaan. Kun yhtiö muutti muualle, kiinteistöyhtiön nimestä jätettiin jälkimmäinen osa pois sekaantumisen välttämiseksi. Tosin Strandellin taloa kutsutaan yhä Verdandin taloksi.
Kannattaa kurkistaa myös tontin sisäpihalle, tosin moni turkulainen on siellä vieraillutkin, mahdollisesti esimerkiksi juhlissa. Entinen varastorakennus Gillesgården tarjoaa monipuoliset tilat juhliin, kokouksille ja erilaisille harrastusmahdollisuuksille.
Strandell suunnitteli Verdandin talon niin, että ensimmäiseen kerrokseen tuli liiketiloja ja toiseen kerrokseen toimistotiloja. Loput oli varattu asuntokäyttöön. Ajan myötä asuntojen määrä väheni ja toimistotilojen määrä kasvoi. Nyt on palattu takaisin alkuperäiseen toimintamalliin, sillä monet entiset toimistot ovat nykyisin haluttuja asuntoja.
Svenska Gårdenin kivijalan yritykset ovat pääasiassa ravintoloita ja baareja. Nimet Tintå, Oobu, Blanko, The Tasting Room, Bricco, Fontana di Trevi ja Element ovat tuttuja nimiä monille turkulaisille. Sisäpihalta löytyy Luckan, Luukku. Sieltä saa tietoa Turun ruotsinkielisestä kulttuurista.
Linnankadun ja Aurakadun katutason kulmahuoneistossa toimi 30 vuoden ajan muutti muovitavaraa myyvä Oy Etola Ab. Nyt samalla paikalla sijiatsee vanhoja perinteitä vaalien kahvila Fontana.
Lähde: Verdandin talo : asuntoja aitiopaikalla vuodesta 1898 (Rauno Lahtinen)
VERDANDIN TALO
Osoite: Aurakatu 1, Turku.
