SATAKUNTA / PORI – Reposaari on nimensä mukaisesti saari, tosin vuodesta 1956 lähtien sinne on päässyt maasiltaa pitkin. Sen sijaan repolaisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Kylä on ruotsinkieliseltä nimeltään Räfsö, joka viittaa sanaan riutta. Se oli saaren edustalla ollut vedenalainen muodostuma, joka maankohoamisen myötä muuttui pieneksi saareksi. Porilaiset kutsuvat Reposaarta lempinimellä Räpsöö.
Moni Yyterin hiekkarannoilla ensi kertaa vieraileva jatkaa kaunista pengertietä Reposaareen asti. Kylä on tutustumisen arvoinen. Vielä 1990-luvulla täällä vietettiin keskellä päivää siestaa. Kaupat sulkivat tunniksi ovensa ja ihmiset katosivat kaduilta sisätiloihin. Vaikka siestaa ei enää vietetä, ei hiljaisilla kujilla näe muutenkaan ihmisiä. Reposaari vaikuttaa rauhan tyyssijalta. Saarella asuu vakituisesti noin 900 henkilöä. Tunnettuja reposaarelaisia ovat muun muassa laulaja Eino Grön ja painin olympiavoittaja Kelpo Gröndahl.
Aikoinaan Reposaari oli vilkas, olihan sen luonnonsatama oivallinen paikka laivojen lastaukseen ja purkuun. 1870-luvulla Reposaari oli tovin Suomen vilkkain vientisatama. Ehdotettiinpa sitä puolivakavissaan aikoinaan jopa Suomen pääkaupungiksi. Reposaaresta kuitenkin kasvoi vilkas suursatama, joka 1870-luvulla oli muutaman vuoden jopa Suomen suurin vientisatama.
Laivojen koon kasvaessa Mäntyluotoon rakennettiin nykyaikainen satama ja myös rautatie. Eivät laivat ole vieläkään kokonaan Reposaaresta kadonneet. Täällä on muun muassa suosittu vierasvenesatama.
Laivojen painolastien mukana saarelle siirtynyt maa-aines on tuonut mukanaan siemeniä kaukaisista maista. Lopputuloksena kesäisin täällä kukkii eksoottinen kasvillisuus. Reposaaresta voi löytää monia harvinaisuuksia, joita ei Suomessa ole muualla
Reposaari oli puolustuksellisesti hyvä paikka. Niinpä tänne rakennettiin vahva linnoitusjärjestelmä. Reposaarta pidettiin tärkeänä kohteena jo ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin saksalaiset suunnittelivat alueelle maihinnousua. Tuolloin venäläiset vartioivat Reposaarta. Talvi- ja jatkosodan aikana linnoitus oli vahvasti aseistettu. Vuonna 1964 puolustusvoimat luopui alueesta
Linnoitusjärjestelmä on osin vielä nähtävissä, sillä juoksuhautoja ja bunkkereita on kunnostettu. Linnakepuistossa voi tutustua sodanaikaisiin korsuihinkin. Alueella on muutaman kilometrin pituinen opastettu polku. Matkaa voi tehdä kävellä ja pyöräilen, osa menee autollakin.
REPOSAARI
LUE MYÖS: Juseliuksen mausoleumi on eräs Suomen komeimmista haudoista
LUE MYÖS: Korsmanin talo on sisustettu 1950-luvun alun tyyliin
LUE MYÖS: Luontotalo Arkissa eläimet vaikuttavat hämmästyttävän eläviltä
LUE MYÖS: Porissa sijaitsee mahdollisesti Suomen upein teatterirakennus
LUE MYÖS: Rosenlew-museo tarjoaa nostalgisen matkan vuosikymmenien taakse
LUE MYÖS: Satakunnan Museo Porissa yllättää monipuolisuudellaan
LUE MYÖS: Satakunnan palomuseo Waluvaara kertoo tarinan palontorjunnan alkuajoista kohti tätä päivää
LUE MYÖS: Yyterin hiekkarannat halutaan pitää mahdollisemman luonnontilaisena
