VARSINAIS-SUOMI / SUOMUSJÄRVI – Legendaarinen Ykköstien taukopaikka Lahnajärvi kärvisteli uuden moottoritien avaamisen jälkeen vuosien ajan tyhjillään. Syksyllä 2015 paikka heräsi kuitenkin henkiin, kun uusi yrittäjä avasi Lahnajärven uudestaan. Se oli ehtinyt ränsistyä tyhjillään seitsemän pitkää vuotta.
Harva kuitenkin uskoi yrittäjän rohkeisiin suunnitelmiin. Yritys karahtikin nopeasti kiville.
Konkurssia ei estänyt edes osallistuminen Jyrki Sukulan TV-ohjelmaan Kuppilat kuntoon. Niinpä vuonna 2018 Lahnajärvi sulki jälleen ovensa.
Meni pari vuotta, kun Ykköstien entisaikojen suosituin taukopaikka, puolimatkan krouvi Lahnajärvi, avasi jälleen ovensa klassikkotien kulkijoille. Nyt retrohenkisen Lahnajärven omistavat entinen taksiyrittäjä Pekka Lounio ja hänen vaimonsa Outi Lounio.
Kyseessä ei ole mikä tahansa tienvarsikuppila. Lahnajärvi on Suomen ensimmäinen automatkailijoille tarkoitettu taukopaikka.
Aika oli toinen 1950-luvulla, kun Lahnajärven taukokeidas ilmestyi Helsinki-Turku -tien puoliväliin. Siihen aikaan Valtatie 1 oli pääosin vielä sorapintainen ja matka pääkaupungista Turkuun kesti paljon pidempään kuin nykyisin. Hyvälle taukopaikalle oli siis tarve.
Lahnajärven taukopaikan perustaminen liittyy Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisiin. Osa arvokisojen jalkapallo-otteluista pelattiin Turussa. Jo ennen kisoja oivallettiin, että Helsinki-Turku -väliltä puuttuu kunnon taukopaikka huoltoasemineen. Liikennöitsijä Volmar Mäkinen ryhtyi idean puuhamieheksi.
Mäkinen oli tulevaisuuden visionääri olleessaan aktiivisesti mukana useissa uusissa hankkeissa. Hän oli muun muassa perustamassa kotimaista autokoriteollisuutta. Mäkinen oli yksi Autokori Oy:n osakkaista. Hän oli myös perustamassa linja-autoyhtiö Someron Linjaa.
Volmar Mäkinen perusti useamman liikennöitsijän kanssa Matkamanna-nimisen yrityksen Suomusjärven Lahnajärvelle vuonna 1951. Yhtiökumppaneina olivat muun muassa linja-autoalan pioneerit Verner Arvela, Yrjö Förbom ja Vilho Koivisto.
Lahnajärven rantaan perustetusta Matkamannasta eli Lahnajärven taukopaikasta tuli heti suosittu. Kaikki Helsinki-Turku -linja-autovuorot, myös pikavuorot, pysähtyivät Lahnajärvellä. Tauko saattoi kestää parikymmentä minuuttiakin. Sinä aikana ehti juoda kupin kahvia, nauttia leipomon omista tuotteista ja käydä vessassa. Kuljettajille oli varattuna oma taukotila. Tarvetta oli, sillä kiireisimpinä vuosina Lahnajärvellä saattoi poiketa lähes 40 vuoroa päivässä.
Lahnajärvi toimi aluksi itsepalvelukahvilana pystypöytineen. Asiakaspaikkoja oli yli parisen sataa. Tilaa tarvittiin, sillä parkissa piha-alueella saattoi olla yhtä aikaa yksityisautojen lisäksi useita busseja. Jopa Suomen presidenteillä oli tapana poiketa kahvilassa matkalla Kultarantaan. Lahnajärveä kutsuttiin myös ”keikkamuusikon keitaaksi”. Tarjolla oli majoituspalvelujakin.
Lahnajärven kukoistuskausi osui 1970-1980 -luvuille. Yhtenä syynä oli taukopaikan saamat anniskeluoikeudet. Kahvila-ravintolan ulko-ovelle ilmestyi portsari valvomaan pöytävarauksen tehneitä sisääntulijoita. Suomen tunnetuiman taukopaikan suositusta katkarapuvoileivästä tuli mehevä klassikko.
Pikantin lisän toi arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema Futuro, teräsputkijalkojen päällä seisova futuristinen muovitalo. Lentävää lautasta muistuttavan rakennuksen sisällä oli grilliravintola ja kahvila Palax, joka oli auki vuoteen 1982 asti. Sen jälkeen Futoro siirrettiin Liedon Zoolandiaan kahvilaksi. 1990-luvun puolessa välissä se myytiin Viroon. 1980-luvulla Lahnajärven uimarantaan perustettiin myös vesipuisto, jonka elinkaari jäi lyhyeksi.
Nykyinen Lahnajärvi on suoraan 1960-luvun lopulta. Sisätilojen ilme katossa roikkuvine pallovalaisimineen on nostalginen. Tiskin höylätty sormipaneeli on juuri sen näköinen kuin entisaikoina. Retrotunnelma on palautettu onnistuneesti. Nykyiseltä moottoritieltäkin on vain lyhyt poikkeama legendaariselle taukopaikalle. Ja se tärkein: kuuluisaa katkarapuvoileipääkin on tarjolla.
LAHNAJÄRVEN TAUKOPAIKKA
Osoite: Helsingintie 3276, Lahnajärvi, Suomusjärvi.
LUE MYÖS: Suomusjärven kotiseutumuseo esittelee aidon ikiliikkujan
