Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti

UUSIMAA / HELSINKI – Mistä Te saatte voimanne, kysyi eräs toimittaja. Ruisleivästä, vastasi Urho Kekkonen.

Pitkäaikaisen presidenttimme lyhyt vastaus kuvastaa hänen yksinkertaista elämäntyyliään. Toki meren rannalla sijaitseva Tamminiemi on laadukas yksityisasunto, mutta verrattuna monen muun valtiopäämiehen asuntoon, vaikuttaa se vaatimattomalta.

Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti. Täällä hän viihtyi ensin 25 vuotta virassaan ja sen jälkeen Kekkonen asui Tamminiemessä vielä viimeiset vuotensa. Presidentti Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1986. Hän nukkui pois kotonaan omassa makuuhuoneessaan.

Kekkosen kuoltua Museovirasto sai tehtäväksi muodostaa Tamminiemestä kotimuseo. Hanke tuli mahdolliseksi, koska Kekkosen kuolinpesä lahjoitti irtaimiston valtiolle. Tamminiemi avattiin yleisölle vuonna 1987. Vuonna 2009 alkanut iso peruskorjaus saatiin päätökseen myöhemmin.

Kekkosen edeltäjä presidentti Paasikivi viihtyi paremmin Helsingin keskustassa, Presidentinlinnassa. Kekkoselle Tamminiemen valinta kodikseen oli selviö. Urheilevalle presidentille Seurasaaren lenkkeilymaastot olivat aivan vieressä. Kekkonen viihtyi Tamminiemessä entistä paremmin, kun merenrantaan rakennettiin hirsisauna.

Tamminiemen hankkiminen valtiolle oli presidentti Kyösti Kallion idea. Hän ehdotti ystävälleen Amos Andersonille, Tamminiemen omistajalle, rakennuksen lahjoittamista valtion päämiehen edustuskodiksi. Näin tapahtuikin. Kallio itse ei ehtinyt asumaan Tamminiemessä. Sen sijaan asunto oli Risto Rytin ja marsalkka Mannerheimin käytössä. Ryti kuitenkin viihtyi Tamminiemessä vain satunnaisesti.

Alun perin jugendtyylinen Tamminiemi valmistui kauppias Jörgen Nissenin perheen kesähuvilaksi vuonna 1904.  Liikemies Anderson osti rakennuksen tontteineen vuonna 1924. Hän lahjoitti Tamminiemen valtiolle vuonna 1940.

Kekkosen virkakaudella Tamminiemi toimi sekä presidentin yksityiskotina, mutta myös edustustiloina. Täällä pidettiin monia virallisia ja vähemmän virallisia neuvotteluja. Monet muistavat, miten ensimmäisen kerroksen salissa presidentti otti vastaan uuden hallituksen.

Eräs Tamminiemen erikoisimmista yksityiskohdista on presidentin askeettinen työhuone. Vaikutelma on aito, ikään kuin isäntä olisi hetki sitten ollut itse paikalla. Kynätkin ovat pöydällä valmiina telineessään. Kekkonen teki töitä mieluummin kotonaan. Tavallisesti hän kävi Presidentinlinnassa vain perjantaisin.

Työhuoneen ovi on äänieristetty ja ikkunoissa on luodinkestävät lasit. Pöydällä on Kekkosen aikainen kalenteri. Siihen presidentti on kirjannut erään torstain päivän kohdalle: Valtiopäivien avajaiset. Seuraavan päivän kohdalle on kirjoitettu: Kalastamaan Brasiliaan.

Työhuoneessa katse kiinnittyy pöydällä olevaan ”moderniin” puhelimeen. Pikavalintanäppäimiä painamalla sai nopeasti yhteyden tärkeimpiin henkilöihin. Usein udellaan, oliko Tamminiemestä suora linja Moskovaan. Näin ei kuitenkaan ollut.

Osa alakerran edustustiloista on sisustettu Presidentinlinnasta tuoduilla huonekaluilla. Uudempaa muotia edustaa Kekkosten hankkima Yrjö Kukkapuron nahkasohva. Tamminiemen peruskorjauksen jälkeen on mahdollista kurkistaa myös keittiöön. Kirkkaan keltaiset kaapit ja kukkaverhot muistuttavat 1970-luvusta. Kekkonen arvosti perinteistä kotiruokaa. Kalaa syötiin paljon. Ruokajuomana oli piimää tai maitoa.

Yläkerta, Urhon ja Sylvin yksityisalue, on Tamminiemen mielenkiintoisin kohde. Huoneet on täälläkin sisustettu vaatimattomasti, mutta kodikkaasti. Oleskelutilaan on sijoitettu Kukkapuron Karuselli-tuoli ja Antti Aarnion pallotuoli television katselua varten. Seinälle on ripustettu Reidar Särestöniemen värikäs maalaus ja Essi Renvallin pronssireliefi.

Pariskunnan erilliset makuuhuoneet ovat yllättävän pienet ja vaatimattomat. Sisustus on samanlainen kuin missä tahansa suomalaisessa kodissa. Urhon makuuhuoneeseen jätetty henkilövaaka muistuttaa, miten talon isäntä punnitsi itsensä päivittäin.

Yleisö on päässyt kesäisin tutustumaan myös kuuluisaan saunaan, jonka Kekkonen rakennutti muutettuaan Tamminiemeen. Löylyhuone on ahtaampi kuin sieltä otetut valokuvat antavat ymmärtää. Kiukaan lämmittäminen kestää kuusi tuntia. Saunatupakaan ei suuruudellaan komistele. Se on kodikas lepotuoleineen ja savun tuoksuineen. Allasosasto rakennettiin saunan yhteyteen vuonna 1969.

Lauantaisin kokoontuneeseen saunaseurueeseen kuuluivat muun muassa Paavo Kastari, Eino S. Repo, Jouko Loikkanen, Kustaa Vilkuna ja Matti Kekkonen.  Saunoipa siellä kerran Nikita Hruštšovkin alushousut jalassa.

TAMMINIEMI

Osoite: Seurasaarentie 15, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista                         

LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma

LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa            

LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo                                  

LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista

LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle

LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa

LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna                                        

LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita

LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta           

LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille

LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille                                              

LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia

LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan             

LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä

LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien                

LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo

LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä         

LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä

LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa                            

LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista

LUE MYÖS: Päivälehden museo kertoo, miten lehdenteko on mullistunut                                                       

LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone

LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa                                           

LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea

LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä   

LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen

LUE MYÖS: Suomenlinnan Lelumuseo on tarkoitettu nostalgiannälkäisille romantikoille, ikään tai sukupuoleen katsomatta                                  

LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen

LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria                                                         

LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille

LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle                                                       

LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme

LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde                                          

LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista

LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat                                                            

LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli

LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla                                           

LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa

LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.