VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Rettig, Rettig, Rettig, Rettig ja vielä kerran Rettig. Viisi sukupolvea peräjälkeen. Turun historiaa ja kaupungin taloudellista kehitystä ei voida kirjoittaa ilman Ruotsista aikoinaan saapunutta tupakkatehtailija- ja laivanvarustamosukua. Von Rettigien tehtailijasuku rakensi Turkua 150 vuoden ajan.
Rettig on sukunimi, joka vaikuttaa nykyäänkin, ei pelkästään monen turkulaisen arkeen, vaan myös usean kaupunkiin saapuvan matkailijan suunnitelmiin. Suvun kotipalatsin yhteydessä toimiva Aboa Vetus & Ars Nova on eräs kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Rettigin perustaman tupakkatehtaan tiloissa toimiva Taiteen talo tulee olemaan tulevaisuudessa eräs Turun merkittävimmistä kulttuurikohteista.
Kaikki sai alkunsa, kun Per Cerelius Rettig saapui Ruotsin Gävlestä Turkuun 1800-luvun puolessavälissä. Hänen isällään oli tupakkatehdas Ruotsin puolella ja poika aikoi perustaa samanlaisen myös Turkuun. Per anoi Suomen kansalaisuutta sekä keisarilta lupaa oman tupakkatehtaan perustamiseen. Lupa tuli, ja miksi ei olisi tullutkaan, sillä näin saatiin laadukasta kotimaassa valmistettua tuotetta suomalaisille tupakkamiehille. Gävlen Vaakuna oli arvostettu tupakkamerkki.
Alku oli vaatimatonta, mutta toiminnan siirtyessä Hämeenkadun ja Nunnankadun kulmaan tuotanto monipuolistui. Puru- ja piipputupakan lisäksi alkoi sikarin valmistaminen. Jälkimmäinen oli sen verran kallista, että sikarit olivat lähinnä varakkaan porvariston mieleen. Halvempien savukkeiden aika tuli vasta myöhemmin.
Tulevien Rettig-sukupolvien tavoin Per Rettig harrasti hyväntekeväisyyttä. Hän muun muassa rakennutti kaupunkilaisten ja Ylemmän höyrylaivasatamaan asiakkaiden käyttöön Samppalinnan ravintolapaviljongin. Samalla ympäröivä puistoaluekin laitettiin kuntoon.
Per Rettig oli lapseton, joten hänen työtään tuli jatkamaan veljenpoika Fredric Rettig, myöhemmin aateloinnin jälkeen von Rettig. Hänen aikanaan tupakkatehdas menestyi entistä paremmin. Tontille rakennettiin 1880-luvulla kaksikerroksinen kivitalo, nykyisen tehdasrakennuksen edeltäjä. Olipa tehtaassa jopa Turun ensimmäinen sähkövalaistus. Fredricin aikana alkoi myös savukkeiden valmistus.
Fredric Rettig laajensi toimintaansa laivanvarustukseen. Hän oli perustamassa höyrylaivaosakeyhtiö Borea sekä oli käynnistämässä Turun ja Tukholman välistä säännöllistä laivaliikennettä. Setänsä tavoin Fredic oli hyväntekijä. Turkulaiset saivat lahjoituksena komean kirjastotalon.
Fredricin jälkeen hänen seuraajaksi tuli poika Henning von Rettig, mutta hän ehti toimia tehtaan johdossa vain kymmenen vuotta, kunnes kuoli. Työtä jatkoi Henningin poika Hans von Rettig, joka johti perheyritystä 55 vuotta, pidempään kuin kukaan muu. Sinä aikana yrityksen toiminta laajeni tupakkatuotannon ulkopuolelle. Edeltäjiensä tavoin Hans von Rettig osallistui paljon hyväntekeväisyyteen.
Näkyvin maamerkki Hans von Rettigin aikainen maamerkki Turussa on yksityisasunto Villa Rettig ja Hämeenkadun 1920-luvun klassismia edustava nelikerroksinen tehdasrakennus. Sen on suunnitellut arkkitehti Albert Richardtson.
Viimeisin Rettig-suvun tupakkatehtailija Turussa oli Hans von Rettigin poika, julkisuutta vältellyt Gilbert von Rettig, joka vuosien ajan mainittiin Suomen rikkaimpana henkilönä.
Tupakan valmistus lopetettiin Hämeenkadun tehtaassa vuonna 1960, kun Rettigin tupakanvalmistus siirtyi uuteen tehtaaseen Turun sataman liepeille. Vuonna 1995 Rettig Oy myi tupakanvalmistuksensa R. J. Reynolds -tupakkayhtiölle. Tupakan valmistaminen päättyi Turussa vuonna 1999.
Turun kaupunki osti Rettigin tupakkatehtaan ja Rettigin palatsin vuonna 1986. Tehdaskiinteistön omistus siirtyi kuitenkin jo samana vuonna Åbo Akademin säätiölle. Tiloissa järjestettiin vuosien ajan opetusta, kuten ruotsinkielistä yläkoulu- ja lukio-opetusta sekä Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian opetusta.
Vuonna 2021 Turun kaupunki osti kiinteistön takaisin. Kunnostustöiden jälkeen se avattiin uudestaan, nyt nimellä Taiteen talo. Rakennuksessa toimii kuvataiteilijoita, esittävän taiteen tekijöitä ja luovien alojen ammattilaisia. Taiteen talossa järjestetään erilaisia näyttelyitä, esityksiä, tapahtumia ja työpajoja.
Muun muassa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö on vuokrannut tiloja Turun kaupungilta vuokratakseen niitä eteenpäin yksittäisille taiteilijoille. Myös Ylioppilasteatteri ja Teatteri Mundo toimivat nykyisin Taiteen talossa.
Taiteen talo on paljon muutakin kuin pelkästään Hämeenkadun nelikerroksinen entinen tehdasrakennus. Kiinteistöön kuuluu yhteensä kuusi rakennusta. Paljon on entisöitävää, mutta paljon on myös tarjolla neliöitä kulttuuritoiminnalle. Eikä pelkästään hengen ravintoa, vaan vanhankaupungin sokkeloisille kujille on tulossa ravintoloita ja kahviloita.
Uusia porttikäytäviäkin on jo avattu. Esimerkiksi nykyisin pääsee Brinkkalan talon sisäpihalta suoraan tupakkatehtaan sisäpihalle. Pian avataan myös porttikäytävä suoraan Hämeenkadulta. Paljon toimitaan suljettujen ovien takana, mutta historiallisessa pihapiirissä voi kuljeskella vapaasti. Taiteen talo järjestää myös avointen ovien päivä, jolloin pääsee opastetuille kierroksille.
Taiteen talon kesän 2023 ohjelmatarjonnan voi lukea täältä.
RETTIGIN TUPAKKATEHDAS, TAITEEN TALO
Osoite: Nunnankatu 4, Turku.
