Rettig on sukunimi, joka vaikuttaa nykyäänkin, ei pelkästään monen turkulaisen arkeen, vaan myös usean kaupunkiin saapuvan matkailijan suunnitelmiin. Suvun kotipalatsin yhteydessä toimiva Aboa Vetus & Ars Nova on eräs kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Rettigin perustaman tupakkatehtaan tiloissa toimiva Taiteen talo tulee olemaan tulevaisuudessa eräs Turun merkittävimmistä kulttuurikohteista.
Alku oli vaatimatonta, mutta toiminnan siirtyessä Hämeenkadun ja Nunnankadun kulmaan tuotanto monipuolistui. Puru- ja piipputupakan lisäksi alkoi sikarin valmistaminen. Jälkimmäinen oli sen verran kallista, että sikarit olivat lähinnä varakkaan porvariston mieleen. Halvempien savukkeiden aika tuli vasta myöhemmin.
Tulevien Rettig-sukupolvien tavoin Per Rettig harrasti hyväntekeväisyyttä. Hän muun muassa rakennutti kaupunkilaisten ja Ylemmän höyrylaivasatamaan asiakkaiden käyttöön Samppalinnan ravintolapaviljongin. Samalla ympäröivä puistoaluekin laitettiin kuntoon.
Fredric Rettig laajensi toimintaansa laivanvarustukseen. Hän oli perustamassa höyrylaivaosakeyhtiö Borea sekä oli käynnistämässä Turun ja Tukholman välistä säännöllistä laivaliikennettä. Setänsä tavoin Fredic oli hyväntekijä. Turkulaiset saivat lahjoituksena komean kirjastotalon.
Näkyvin maamerkki Hans von Rettigin aikainen maamerkki Turussa on yksityisasunto Villa Rettig ja Hämeenkadun 1920-luvun klassismia edustava nelikerroksinen tehdasrakennus. Sen on suunnitellut arkkitehti Albert Richardtson.
Viimeisin Rettig-suvun tupakkatehtailija Turussa oli Hans von Rettigin poika, julkisuutta vältellyt Gilbert von Rettig, joka vuosien ajan mainittiin Suomen rikkaimpana henkilönä.
Tupakan valmistus lopetettiin Hämeenkadun tehtaassa vuonna 1960, kun Rettigin tupakanvalmistus siirtyi uuteen tehtaaseen Turun sataman liepeille. Vuonna 1995 Rettig Oy myi tupakanvalmistuksensa R. J. Reynolds -tupakkayhtiölle. Tupakan valmistaminen päättyi Turussa vuonna 1999.
Turun kaupunki osti Rettigin tupakkatehtaan ja Rettigin palatsin vuonna 1986. Tehdaskiinteistön omistus siirtyi kuitenkin jo samana vuonna Åbo Akademin säätiölle. Tiloissa järjestettiin vuosien ajan opetusta, kuten ruotsinkielistä yläkoulu- ja lukio-opetusta sekä Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian opetusta.
Vuonna 2021 Turun kaupunki osti kiinteistön takaisin. Kunnostustöiden jälkeen se avattiin uudestaan, nyt nimellä Taiteen talo. Rakennuksessa toimii kuvataiteilijoita, esittävän taiteen tekijöitä ja luovien alojen ammattilaisia. Taiteen talossa järjestetään erilaisia näyttelyitä, esityksiä, tapahtumia ja työpajoja.
Muun muassa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö on vuokrannut tiloja Turun kaupungilta vuokratakseen niitä eteenpäin yksittäisille taiteilijoille. Myös Ylioppilasteatteri ja Teatteri Mundo toimivat nykyisin Taiteen talossa.
Taiteen talo on paljon muutakin kuin pelkästään Hämeenkadun nelikerroksinen entinen tehdasrakennus. Kiinteistöön kuuluu yhteensä kuusi rakennusta. Paljon on entisöitävää, mutta paljon on myös tarjolla neliöitä kulttuuritoiminnalle. Eikä pelkästään hengen ravintoa, vaan vanhankaupungin sokkeloisille kujille on tulossa ravintoloita ja kahviloita.
Uusia porttikäytäviäkin on jo avattu. Esimerkiksi nykyisin pääsee Brinkkalan talon sisäpihalta suoraan tupakkatehtaan sisäpihalle. Pian avataan myös porttikäytävä suoraan Hämeenkadulta. Paljon toimitaan suljettujen ovien takana, mutta historiallisessa pihapiirissä voi kuljeskella vapaasti. Taiteen talo järjestää myös avointen ovien päivä, jolloin pääsee opastetuille kierroksille.
Taiteen talon kesän 2023 ohjelmatarjonnan voi lukea täältä.
Esimerkiksi 16.6.-6.8. on esillä Kaj Stenvallin Sodan kasvot -näyttely. Se on avoinna joka päivä kello 11-18 (ei juhannuksena). Näyttelyyn on vapaa pääsy. 17.6. järjestetään Vanhankaupungin juhlat.
RETTIGIN TUPAKKATEHDAS, TAITEEN TALO
Osoite: Nunnankatu 4, Turku.
