Roope Paltta ja Tuto haluavat tarjota kaupungin värikkäintä lätkää

Tuton toimitusjohtaja Roope Paltta kiertelee ottelun erätauoilla Kupittaan jäähallin käytävillä. Joka toisella askeleella ison miehen käsi heilahtaa tervehtien vastaantulevia. Aikaa riittää aina myös pieneen rupatteluun.

Kavereita tunnetulla kiekkomiehellä tuntuu riittävän.

Vaikka nostalgisesta Kupittaan jäähallista on vain kultaiset muistot jäljellä, joitain vanhoja perinteitä on jäänyt jäljelle.

– Kupittaalla voi yhä erätauoilla kiertää hallia ympäri. Kuka kiertää vanhasta tottumuksesta vastapäivään, kuka myötäpäivään, mutta aina vanhoja kavereita moikkailen. Tapa on säilynyt jo vuosikymmenien ajan, toteaa Paltta.

Osa vastaantulijoista kuittailee hyväntahtoisesti entiselle TPS:n juonioripäällikölle: Mitäs ”takinkääntäjä”.

– Välillä saan kuitteja, mutta ne ovat lähinnä vitsejä. Aika on muuttunut. Pelaajaliikennekin sujuu hyvin Tuton ja Tepsin välillä. Oman työni kannalta on helpompaa, kun tunnen molemmat organisaatiot ja niissä toimivat henkilöt.

Paltta kertoi aikoinaan haaveilevansa jääkiekkoseuran johtamisesta. Paikka avautui viime keväänä Tuton organisaatiosta Dani Aavisen siirtyessä muihin tehtäviin.

Elämässä voi päästä helpommallakin kuin olemalla jääkiekkoseuran vastuunkantaja. Kerroit valintasi jälkeen olevasi oikeassa paikassa, kun saat yhdistää myynnin, markkinoinnin, organisaation johtamisen ja jääkiekon. Nyt on useampi kuukausi mennyt toimitusjohtajan roolissa.

Joko kaduttaa?

– Ei todellakaan. Aika on mennyt nopeasti. Onhan tämä urheilubisnes kovaa, ikuista rahan keräämistä, tapahtumien tuottamista ja kehittämistä. Samanaikaisesti meidän pitää saada houkuteltua yleisöä halliin, luomaan katsojille tunne, miten otteluun on kiva tulla.

Mitä asioita kuuluu päivittäiseen toimenkuvaasi?

– Päivät ovat hektisiä. Kun kausi päättyy, uusi alkaa seuraavana päivänä. Pelaajia, etenkin Mestiksessä, vaihtuu, mutta liiketoiminnasta pitäisi saada pidempikestoista kuin kausi kerrallaan. Meillä on noin 250 yhteistyökumppania. Heistä moni on mukana vain vuoden yhteistyösopimuksella. Unelma olisi saada yhteistyökumppanit sitoutumaan pidemmäksi ajaksi. Nyt päivittäisten kontaktien määrä on suuri ja se vie paljon työaikaa. Mutta pienistä puroista tulee kuitenkin se isompi virta.

Varainhankinta ja taloudesta vastaaminen onkin urheiluseuroissa eniten rasittava taakka. Liiallisten riskien ottaminen johtaa usein katastrofiin ja työntekijöiden loppuun palaamiseen. Useimmissa urheiluseuroissa käytännön asioita pyörittää pieni organisaatio. Näin myös Tuton Karjakadun toimistolla.

Millainen työnjako teillä on toimistolla?

– Talouspäällikkö Janne Ollilla laskee kassavirran, vastaa laskutuksesta, hoitaa tilinpäätöstä jne. Todellisuudessa hänen toimenkuvaan kuuluu kaikkea mahdollista esitteiden jakamisesta pomppulinnan pystyttämiseen.

– Sihteeri Kati Virtanen hoitaa toimistoasioita, muun muassa valmistelemalla sopimuksia. Hän hoitaa myös joukkueen asioita, esimerkiksi kaikki vakuutusasiat. Todella pienellä henkilömäärällä pyöritetään suurta tapahtumaa.

Mikä on ollut yllättävintä toimitusjohtajan työsi alkutaipaleella?

– Haluan erityisesti korostaa, kuinka suuri merkitys seuratoiminnan kannalta on talkootyöllä. Se on korvaamatonta. Kun homma toimii, haluan esimiehenä antaa myös tekijöille vastuuta. Koko ottelutapahtumakaan ei onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Iso kiitos pitää antaa myös koko organisaation hallitukselle. Hekin ovat äärimmäisen sitoutuneita. Sieltä saan aina tukea.

Mikä on osoittautunut haasteellisimmaksi?

– Iso haaste on saada turkulaisia tulemaan otteluihin. Katsojakeskiarvo pitäisi olla korkeampi. Ongelma koskee koko Suomea ja jokaista lajia. Vaikka tarjontaa on paljon, sen taakse ei saa mennä. Pitää kehittää omaa lajiaan ja tapahtumaa, niin että hallille on mukava tulla. Seurat tarvitsevat yleisön tukea. On eri asia tulla hallille kokemaan, aistimaan ja haistelemaan tunnelmaa kuin katsoa ottelua kotisohvalta.

Miksi Kupittaalle ja Mestis-otteluihin kannattaa tulla paikan päälle?

–- Mestis on äärimmäisen viihdyttävää. Yksikään joukkue ei pelaa keskialueen träppiä. Päästä päähän hyökätään rohkeasti. Mestiksessä peli ei ole niin kontrolloitua kuin Liigassa. Pelissä tapahtuu enemmän, tulee paljon maalipaikkoja. Pelaajat ovat nuorempia, ja heille sallitaan virheiden tekeminen. Pitää uskaltaa kokeilla, koska sen kautta pelaaja kehittyy.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!