Antwerpenilainen timanttikauppias hermostuu, kun otan kamerani esiin jalokivillä kuorrutettua näyteikkunaa silmäillessäni. Ei saa kuvata, kuuluu tiukka komento. Vaikka julkisilla paikoilla saakin kuvata kuka tahansa, siirryn kiltisti seuraavan näyteikkunan luo.
Valinnanvaraa riittää, sillä Antwerpenissa rautatieaseman lähellä sijaitsevassa Timanttikorttelissa on kymmeniä kauppoja vieri vieressä.
Belgian toiseksi suurin kaupunki Antwerpen on eräs maailman tärkeimmistä jalokivikeskuksista: 85 prosenttia maailman raakatimanteista myydään täällä. Asemarakennuksen laitaa kulkeva Pelinkantraat on täynnä koruliikkeitä, jotka myyvät kaiken hintaisia jalokiviä. Turvallisuussyistä näyteikkunaan pääsevät vain muutaman sadan euron hintaiset korut. Ammattiostajille timantteja esitellään liikkeiden lukituissa takahuoneissa.
Raakatimantilla on pitkä tie sormuksen koristeeksi. Jos haluaa perehtyä timanttien hiontaan syvällisemmin, voi poiketa Timanttikorttelin lähellä sijaitsevaan Diamondlandiin. Siellä kerrotaan hionnasta ja katsotaan filmi. Antwerpenin Timanttimuseossa voi myös ihastella naisen parhaimpia ystäviä, toinen toistaan kauniimpia jalokiviä.
Antwerpen on puolen miljoonan flaamin kieltä puhuvan asukkaan kaupunki. Belgian toista virallista kieltä, ranskaa ei kannata edes harkita, etenkin, jos haluaa hyvää palvelua.
Suuri satama ja tärkeä teollisuuskaupunki ei synnytä mielikuvaa mielenkiintoisesta matkailukaupungista. Kaupungin historialliset kulissit ovat kuitenkin säilyneet melko hyvin. Jo Belgian suurin kirkko, goottilainen Neitsyt Marian katedraali on hyvä syy vierailla Antwerpenissa.
Timanttiostosten jälkeen kaupunkiin tutustumisen voi aloittaa juna-asemalta, joka jo arkkitehtuuriltaan on nähtävyys. Yli satavuotias Central Station on kunnostettu. Sen renessanssityylinen kupoli tuo pikemmin mieleen kirkon, kuin rautatieaseman. Kulman takana sijaitsee Euroopan vanhin eläintarha, täysin uudistettuna sekin.
Asemalta alkava De Keyserlei -bulevardi houkuttelee kävelylle Antwerpenin ydinkeskustaan. Jos timanttiostoksista jäi vielä rahaa, voi siitä päästä eroon bulevardin jatkona olevalla Meiria-kävelykadulla, joka on Antwerpenin tärkein ostoskatu.
Viimeistään tässä vaiheessa törmää paikalliseen suurmieheen Peter Paul Rubensiin (1577-1640). Flaamilaisen taidemaalarin kotitalo Rubenshuis sijaitsee piirun verran kävelykadulta pois päin. Vierailija huomaa heti, että taiteilija ei ollut tyhjätasku: Rubensin loisteliasta kotitaloa ei rakennettu pikkurahalla. Mestarin töitä voi ihailla ilmaiseksi Antwerpenin kirkoissa ja pientä maksua vastaan paikallisessa taidemuseossa (Mayer Van den Bergh Museum).
Neitsyt Marialle pyhitetyn kirkon Onze Lieve Vrouwe katedraalin taivaita hipova huippu (125 m) näkyy kaikkialle. Sen varjo lankeaa keskiaikaiselle torille Grote Marktille. Kirkon sisätiloissa voi ihailla kolmea Rubensin mestariteosta: Ristinnosto, Ristiltäotto ja Ylösnousemus.
Ympärillä olevat kadut ovat Antwerpenin kapeimmat. Suurin osa niistä on varattu vain kävelijöille. Lukuisat kahvilat ja ravintolat houkuttelevat pysähtymään. Katedraalin tuntumassa sijaitsevan Groenplaats -aukion terassit suorastaan vaativat leputtamaan jalkoja ja nauttimaan suosittua De Koninck-olutta.
Antwerpenin faktat
Asukkaita: 500 000.
Sijainti: Flanderin maakunnassa, noin 100 km Brysselistä pohjoiseen.
Kieli: Flaami. Belgian toista virallista kieltä ranskaa ei kannata puhua.
Erityistä: Antwerpen tunnetaan Belgian suurimmasta kirkosta, taiteesta ja tietysti timanteista.
Miten sinne pääsee: Antwerpen sijaitsee noin puolen tunnin junamatkan päässä Brysselistä. Pääkaupungista lähtee Nord-asemalta junia useita kertoja tunnissa.
Brabo, Antwerpenin sankari: Antigoon-niminen jättiläinen kiusasi kaupunkilaisia, kunnes roomalainen sotilas Silvius Brabo katkaisi häneltä käden.
Antwerpen netissä: www.antwerpen.be, www.visitantwerp.be
Antwerpenin olympiakisat – oi niitä aikoja
Vuonna 1920 Suomi osallistui Antwerpenissa ensimmäisen kerran olympiakisoihin itsenäisenä kansakuntana. Menestys oli heti hyvä. Siniristilippu nostettiin salkoon peräti 15 kertaa kultamitalin kunniaksi! Kokonaissaalis oli 34 eriväristä mitalia. Mitalitaulukossa Suomi sijoittui neljänneksi.
Paavo Nurmi aloitti olympiauransa kolmella kultamitalilla. Hannes Kolehmainen päätti uransa voittamalla kultaa maratonilla. Keihäskisassa Suomi saavutti nelosvoiton. Kuulassa ja kiekossa oli tyytyminen ”vain” kaksoisvoittoihin. Kreikkalais-roomalaisen painin kymmenestä suomalaisesta osallistujasta yhdeksän voitti mitalin.
