VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Omalla autolla, fillarilla, kävelen, bussilla tai jopa juosten. Turun kaupungin kupeessa sijaitsevalle saarelle voi tulla monin eri tavoin. Entisaikojen malliin myös vesibussi kulkee nykyisin kesäisin Ruissaloon.
Ruissalo on monelle turkulaiselle tuttu ulkoilukohde ja kesänviettopaikka, mutta se on myös yli sadan vakituisen asukkaan kotisaari. Ruissalo, seitsemän kilometriä pitkä saari, onkin yksi Turun kaupunginosista. Vaikka alue on luonnonsuojelualuetta, osassa saarta myös viljellään maata normaalisti. Nimi Ruissalo tuleekin juuri saaren viljavuudesta.
Ruissalo oli vuosisatojen ajan aina 1600-luvulle asti Turun linnan hallinnoima aluetta ja kruunun metsästys- sekä viljelymaata. Vielä 1700-luvulla saari kuului Suomen valtiolle, mutta Turun kaupungille myönnettiin ikuinen hallintaoikeus senaatin päätöksellä vuonna 1845. Myöhemmin valtio ja Turun kaupunki neuvottelivat pitkään, kumpi taho Ruissalon oikeasti omistaa. Kiista saaren omistuksesta sovittiin vasta vuonna 2006. Nyt Ruissalo on virallisestikin osa Turkua.
Liittyypä Ruissaloon eräs toinenkin mielenkiintoinen yksityiskohta. Nimittäin Turun Pursiseuran vierasvenesatama toimi alun perin Suomen ensimmäisenä siviililentokenttänä. Ruissalon lentosatama sijaitsi saarella vuosina 1927-1938. Se oli aikaa, kun liikennöitiin vesilentokoneilla.
Arkkitehtiopiskelija Totti Soralla oli poikkeuksellinen idea. Hän esitti diplomityössään ison lentokentän rakentamista Ruissaloon. Näin ei onneksi käynyt. Artukaisten lentokenttä valmistui vuonna 1935.
Parhaiten ehkä Ruissalo tunnetaan luonnonvaraisina kasvavista tammimetsiköistään. Saaren rehevässä itäosassa tammet muodostavat jopa kokonaisia metsiköitä. Muualla karummilla alueilla tammet kasvavat havupuiden joukossa. Saaren vanhimmat tammet ovat jopa 400 vuotta vanhoja. Vanhassa tammimetsässä luonnon monimuotoisuus on runsas. Niinpä Ruissalo on suosittu kohde esimerkiksi lintubongareille.
Oleellinen osa Ruissaloa ja sen historiaa ovat lukuisat yksityisomistuksessa olevat 1800-luvulla rakennetut koristeelliset kesähuvilat. Myös lähisaaret, kuten Pikku- ja Iso-Pukki saivat oman huvila-asutuksensa. Ne turkulaiset, jotka eivät omistaneet omaa huvilaa, nauttivat kesästä Ruissalon luonnosta Yleisellä käytävällä. Se oli promenadi, joka myöhemmin sai nimen Kansanpuisto. Kyseessä on sama alue, missä järjestetään Ruisrock.
Ensimmäinen siltayhteys Ruissaloon tuli jo 1800-luvun puolessavälissä. Silta kulki nykyisen Siljan terminaalin kohdalta. Sataman laajentuessa uusi silta rakennettiin nykyisen sillan paikalle vuonna 1911. Siltaa on uudistettu useampaa kertaan ja alkuperäinen tieyhteys muutettiin 1980-luvulla pois varsinaiselta satama-alueelta.
Legendaariset Ruissalon ajot kuuluu saaren menneisyyteen, mutta Ruisrock, Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali, on saanut jäädä. Telakkatoiminta entisessä laajuudessaan on siirtynyt muualle. Ruissalon kasvitieteellinen puutarhan suosio säilyy vuodesta toiseen.
Myös saaren kärjessä sijaitseva leirintäalue uimarantoineen on suuressa suosiossa. Aura Golfin hallinnoima golfkeskus on pelaajien keskuudessa arvostettu. Samoin Ruissalossa jo vuosikymmenien ajan toiminut kylpylä on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä suosituimpana kotimaan kylpyläkohteena.
RUISSALON SAARI
