VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Liki jokainen turkulainen tietää, missä sijaitsee Turun ruotsalainen teatteri, Åbo Svenska Teater. Osa ei ole kuitenkaan koskaan käynyt arvorakennuksen sisäpuolella ihastelemassa punaisella plyysillä, samettiverhoilla, kristallikruunuin ja kultakruusauksin koristeltua teatterirakennusta. Kauppatorin länsilaidan talokaunotar on sisätiloiltaan täysin poikkeuksellinen Turussa.
Kyseessä onkin todellinen turkulainen helmi.
Ruotsalainen teatteri on pysynyt ajan saatossa ulkopuolelta lähes samanlaisena, vaikka sisätiloissa ja rakennuksen ympärillä on tapahtunut isojakin muutoksia. Pari kertaa Suomen vanhimman teatterin kohtalo on ollut kuitenkin vaakalaudalla. Teatterirakennus kärsi pahoja vaurioita vuonna 1881, kun talossa riehunut tulipalo oli lopettaa kokonaan rakennuksen toimimisen teatterina.
Toinen katastrofi uhkasi, kun teatteritalo alkoi vajota torin alla olevaan kymmeniä metrejä paksuun savikerrokseen. Kahdeksasta ulkorappusesta oli enää kolme näkyvissä. Ongelmia aiheutti viereisen Hansakorttelin rakentaminen. Pohjaveden pinta laski ja sen seurauksena teatterin alla olevat puupaalut hapertuivat. Uhkaavasti kenottava rakennus paalutettiin. Vuoden kestäneen korjaustöiden aikana talon alle juntattiin kilometreittäin teräspaaluja.
Turku on Suomen vanhin teatterikaupunki, sillä Aurajoen rannalla näyteltiin jo ennen kuin nykyinen teatteritalo valmistui. Tiedetään, että 1700-luvulla ruotsalainen näyttelijä Petter Stenborg seurueineen järjesti Turussa teatteriesityksiä. Olosuhteet olivat alkeelliset, kun käytössä ei ollut kunnon tiloja. Ehkä Stenborg oli itse aikaansa edellä, sillä turkulaisten kerrotaan toisinaan reagoineen esityksiin kiviä heittelemällä.
Vuonna 1817 Turku sai vihdoin oikean teatteritalon, tosin vielä puisen. Ja sitäkin käyttivät ainoastaan kaupungissa vierailevat ulkomaalaiset teatteriseurueet. Vuoden 1827 suurpalo tuhosi tämän puisen torin laidan teatterin.
Palon jälkeen alkoikin sitten tapahtua. Uudelle komealle teatterirakennukselle varattiin nykyinen paikka. Puuhamiehinä mainitaan kirjailija-toimittaja sekä valtiopäivämies Nils Henrik Pinello että kauppias-laivanvarustaja Abraham Kingelin. Suunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich. Talon uusklassismia edustavan julkisivun suunnitteli Carl Ludvig Engel. Maamme vanhin yhä käytössä olevan teatteritalon avajaisia vietettiin tammikuussa 1839. Uusi teatteritalo oli valmistuessaan eräs Turun ensimmäisistä julkisista rakennuksista palon jälkeen.
Vaikka puitteet olivat komeat, olosuhteet sisätiloissa olivat aluksi alkeelliset. Kaasuvalot, lämmitysjärjestelmä ja vesijohto saatiin rakennukseen vasta myöhemmin.
Tukholmasta ja Pietarista Turkuun saapuvien kiertävien teatteriseurueiden lisäksi alkoi viriä myös kotimainen teatteritoiminta. Svenska Inhemska Teatern i Åbo eli ruotsinkielinen, mutta kotimainen ammattiteatteri aloitti toimintansa uudessa rakennuksessa. Vuonna 1919 yhdistys vaihtoi nimekseen Åbo Svenska Teater.
Koska torinlaidan teatterirakennus oli kaupungin ainoa, myös Turun Työväen Teatteri sekä Turun Suomalainen teatteri toimivat samassa rakennuksessa. Kun kyseiset teatterit yhdistyivät muodostaen suomenkielisen Turun Kaupunginteatterin, niiden toiminta siirtyi muualle vuonna 1946. Vaikka Turun ruotsalaisen teatterin ohjelmisto esitetään nykyisinkin ruotsiksi, on monissa tuotannoissa tekstitys suomeksi.
Åbo Svenska Teateria ylläpitää Åbo svenska teaterförening. Sen toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen hallitus. Teatteritalon omistaa Åbo teaterhusbolag r.f., jonka osake-enemmistö kuuluu Åbo Akademi-säätiölle.
Aivan oman tarinansa olisi mahdollista kertoa teatterin yhteydessä olleesta ravintola Foijasta. Se ehti palvella nälkäisiä ja janoisia 180 vuoden ajan. Foijan perustamispäivä oli Turun Ruotsalaisen Teatterin vihkimispäivä eli 21.1.1839. ”Nousevan auringon talosta” monella turkulaisella on ehkä enemmän muistoja kuin itse teatterista.
ÅBO SVENSKA TEATER
Osoite: Aurakatu 10, Turku.
