Ruotsin kuninkaalliset linnat sijaitsevat lähellä Tukholmaa

29/03/2022

Tukholman kuninkaanlinna.

Auto laivaan ja menoksi. Lyhyen merimatkan päässä odottaa tyystin toisenlainen maailma. Tukholman ympäristö tarjoaa sukelluksen Ruotsin värikkääseen historiaan. Naapurimaassa on kymmenen komeaa kuninkaallista linnaa. Ne sijaitsevat kaikki Mälaren-järven tuntumassa.

Jos liikkuu omalla autolla, ehtii tutustumaan niistä useimpaan parissa kolmessa päivässä. Julkisilla kulkuvälineilläkin matka onnistuu. Useimmat linnat ovat avoinna vain kesäkuukausina.

Vierailu kuninkaallisissa linnoissa saa oivaltamaan, mistä maidemme väliset erot kumpuavat. Kun Suomessa vielä asuttiin hirsitorpissa tai kalseissa keskiaikaisissa linnoissa, Ruotsissa seinät vuorattiin silkkitapeteilla ja salit koristeltiin ranskalaisilla tyylihuonekaluilla. Useimmat naapurimaan kuninkaallisista linnoista on säilynyt sisustuksineen lähes sellaisinaan.

Värikäs Ruotsin historia

Ruotsalaisesta linnareissusta saa enemmän irti, jos palauttaa mieliin naapurimaan suurvalta-ajan ja sen jälkeiset tärkeimmät tapahtumat. Yli 1000-vuotisen Ruotsin kuningasvallan kulta-aika ajoittuu 1600-luvulle. Sitä ennen Kustaa Vaasa noustessaan kuninkaaksi irrotti Ruotsin Kalmarin unionista ja Tanskan vallan alaisuudesta.

Kustaan kuoltua valtaistuimen peri kuninkaan vanhin poika Erik (XIV). Nuorempi veli Juhana (III) hallitsi Suomea herttuakuntana. Veljekset ajautuivat riitaan. Juhana vangittiin, mutta hän suisti Erikin valtaistuimelta vuonna 1567.

Juhana oli naimisissa puolalaisen katolisen prinsessan kanssa. Heidän pojastaan Sigismundista tuli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Protestanttiset ruotsalaiset suhtautuivat kuitenkin nuivasti katoliseen hallitsijaan. Niinpä Ruotsin kuninkaaksi valittiin Kustaa Vaasan kolmas poika, Kaarle (IX). Hänen lyhyt hallintokautensa oli jatkuvaa huono-onnista sodankäyntiä.

Vuonna 1617 valtaan tullut Kustaa II Aadolf on Ruotsin historian menestyksellisin kuningas. Hänen aikakaudellaan Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta. Kuningas kuoli kolmekymmenvuotisen sodan aikana Lützenissä vuonna 1632. Perinnöllinen järjestelmä pysyi vallassa aina Napoleonin sotiin asti.

Koska 1800-luvun alussa hallinneella kuningas Kaarle XIII:lla ei ollut lapsia, tuli uusi hallitsija suvun ulkopuolelta. Nykyisen Bernadotte-kuningassuvun juuret ulottuvat Ranskaan, sillä Napoleonin marsalkka Jean-Baptiste Bernadotte valittiin Ruotsin kuninkaaksi (Kaarle XIV Juhana) vuonna 1818. Nykyinen Ruotsin kuningas, Kaarle XVI Kustaa, on seitsemäs Bernadotte-suvun hallitsija.

Aloita Tukholman kuninkaanlinnasta

Kuninkaallisen linnakierroksen voi aloittaa Tukholman vanhankaupungin sydämessä sijaitsevasta Kuninkaanlinnasta, joka on yhä kuningasperheen virallinen kaupunkiasunto. Kaarle ja Silvia ovat kuitenkin harvoin paikalla, joten linnaan pääsee yleensä tutustumaan. Linnakierroksen täydentää päävartion vahdinvaihto.

Kaarle asuu Sylviansa kanssa Drottningholmin linnassa

Pienellä Lövön saarella sijaitsevaan Drottiningholmiin linnaan on matkaa Tukholman keskustasta 15 kilometriä. Eksoottisin tapa on matkustaa tänne vanhalla laivalla. Alukset lähtevät Stadshusbronin sillan kupeesta läheltä kaupungintaloa. Matka kestää noin tunnin. Drottningholmin linna on avoinna yleisölle kautta vuoden huolimatta, että kuningasperhe on asustellut täällä jo vuodesta 1981. Eteläinen siipi on varattu monarkin käyttöön.

Kauneimmillaan ”Ruotsin Versailles” on kesäisin, kun linnan ympärillä sijaitseva barokkipuisto on parhaimmillaan. Puisto on myös ilmainen. Unescon maailmanperintölistalle yltänyt Drottningholm valmistui vuonna 1662. Piirustuksista vastasi hoviarkkitehti Nikodemus Tessin vanhempi. Hänen poikansa Nikodemus Tessin nuorempi viimeisteli isänsä suunnitelmat.

Linnan sisätiloihin voi tutustua omatoimisesti tai osallistumalla opastetuille kierroksille. Palatsimaisen rakennuksen hienointa antia on Hedvig Eleonooran komea makuuhuone ja kuningatar Ulrika Eleonooran rokokookirjasto. Samalta aikakaudelta on myös linnan kuuluisia teatteri sekä puistossa sijaitseva kiinalainen paviljonki.

Hagan linnan nuoripari

Ruotsalaiset ihmettelivät, kun kruununprinsessa Victoria ja Daniel valitsivat Hagan linnan kodikseen. Tukholman pohjoispuolella Solnassa sijaitseva Hagan linna ei nimittäin ole järin komea, ei ainakaan, jos sitä vertaa muihin Ruotsin kuninkaallisiin linnoihin. Se on kuitenkin tärkeä suvulle, sillä täällä kuningas Kaarle on viettänyt perheensä kanssa mukavaa perhe-elämää. Kruunuja ei ole säästelty, kun linnaan on nyt kunnostettu prinsessa Victorian ja Danielin käyttöön.

Hagan linna ei ole avoinna yleisölle. Sen sijaan ympärillä sijaitseva luonnonmukainen puisto on tukholmalaisten suosittu viikonlopun piknik-kohde. Haga-puistossa sijaitseva Kustaa III:n aikainen paviljonki on kesäisin avoinna uteliaille. Puistossa kannattaa tutustua myös perhostaloon. Sen suojissa on eksoottisia kasveja ja satoja vapaasti lentäviä perhosia sekä akvaariossa uiskentelevia kaloja.

Mariefred – Kustaa Vaasan kaupunki

Mälaren-järven rannalla sijaitseva Mariefred kuhisee kesällä matkailijoita. Osa saapuu, kuten yli 100 vuotta sitten, höyrylaivalla suoraan Tukholmasta. Mariefred mataline taloineen ja kapeine katuineen henkii menneen ajan tunnelmaa. Kapearaiteinen museorautatie, pikkuputiikit, kahvilat ja ravintolat täydentävät kiireetöntä tunnelmaa. Idyllisyyden kruunaa Gripsholmin linna, kaupungin suosituin nähtävyys.

Kuningas Kustaa Vaasa rakennutti Gripsholmin renessanssilinnan 1500-luvulla. Merenrantaan rakennetun linnan tunnistaa pyöreistä kulmatorneista. Sisätilat on sisustettu näyttävästi. Esillä on muun muassa vanhoja huonekaluja eri vuosisadoilta. Linnassa on myös arvokas Ruotsin valtion kuninkaallisten kuvakokoelma kaikista hallitsijoista nykypäivään asti. Heti aulassa on vastaanottamassa Ruotsin nykyinen kuningas perheineen. Myös linnan näyttävään puutarhaan kannattaa tutustua.

Mälären-järven linnat – parikymmentä on avoinna yleisölle

Aina ei tahdo muistaa, kuinka hieno matkailumaa Ruotsi onkaan. 1600-luvulla kuningas Kustaa II Aadolfin aikakaudella Ruotsin poliittinen vaikutusvalta ulottui yli koko Euroopan. Monet ruotsalaiset aateliset ja sodassa ansioituneet sotapäälliköt rikastuivat. Vaikutusvaltansa ja rikkautensa symboliksi he rakennuttivat mahtipontisia palatseja ja linnoja. Niitä löytyy runsaasti eripuolilta Ruotsin etelä- ja keskiosaa. Erityisen paljon niitä on Tukholman seudulla Mälaren-järven ympäristössä. Monet niistä on avoinna vierailijoille.

Mälaren-järven linnat rakennettiin hyvien laivayhteyksien päähän Tukholmasta. Yhä nykyisinkin moneen linnaan pääsee laivalla. Myös autolla matkaavan lomailijan on helppo kiertää linnasta linnaan. Osa niistä on nykyisin Ruotsin valtion omistuksessa, osa on yhä yksityisomistuksessa toimien esimerkiksi hotellina tai museona.

Mälären-järven linnoista parikymmentä on avoinna yleisölle. Sisätilat ovat usein täynnä rikkaiden aatelisten keräämiä arvokkaita taideaarteita, huonekaluja, aseita ja kirjoja. Linnaa ympäröivät hyvin hoidetut puutarhat ovat jo sinällään näkemisenarvoisia.

Mälaren ympäristössä sijaitsevista linnoista kerrotaan kattavasti internet-osoitteessa www.malarslott.nu.