PIRKANMAA / RUOVESI – Ruoveden kunnanlääkäri, lääkintäneuvos Einar Palmén oli aikaansaava mies. Pitkälti hänen ansiotaan on, että Ruovedellä on kotiseutumuseo runsaine esineistöineen. Palmén aloitti vanhojen esineiden keräilyn 1920-luvulla. Hän oli myös aktiivisesti elvyttämässä kotiseutuyhdistystoimintaa ja uutta museohanketta.
Esineiden karttuessa päätettiin hankkia Ritoniemen Utukasta kaksi aittaa vuonna 1932. Pian nämäkin olivat täynnä nostalgisia esineitä ja työkaluja. Tarvittiin lisää tilaa. Syntyi ajatus talomuseon perustamisesta. Ruoveden Kotiseutu- ja Museoyhdistys ryhtyi ajamaan asiaa.
Mäntyä kasvavalle mäelle siirrettiin hirsisiä rakennuksia eripuolilta Ruoveden kuntaa. Ne aseteltiin niin, että saatiin syntymään tyypillinen pohjoishämäläisen talonpoikaistalon pihapiiri. Vuonna 1989 museon omistus ja ylläpito siirtyi kotiseutuyhdistykseltä Ruoveden kunnan haltuun.
Ruoveden kotiseutumuseo on eräs Suomen vanhimmista ulkomuseoista. Se kertoo, miten pari sataa vuotta sitten asuttiin ja elettiin. Nyt rakennuksia on alueella liki parikymmentä. Aitat, vajat, navetta, riihi ja talli muodostavat kaksi vierekkäistä suljettua pihapiiriä. Portista päästään miespihaan, jossa leikkivät lapset ja karja olivat turvassa pedoilta. Aittarivin taakse jää riihipiha.
Pirttirakennuksen kahdella seinällä on hirsien lahoamista estävä pärevuoraus. Talon elämä keskittyi tupaan. Ison tilan vie laattakivistä muurattu takka. Osa tuvasta oli varattu naistenpuoleksi, jossa naisväki suoritti siellä askareitaan. Kävelemään opettelevat lapset nostettiin reikätuoliin. Naisväen ulottuvilla olivat myös kehto ja kattohirteen kiinnitetty keinu. Tuvan vastakkainen puoli oli tarkoitettu miesväen käyttöön.
Tuulimylly sijoitettiin mäen korkeimmalle kohdalle. 1800-luvulta peräisin oleva mylly on niin sanottu harakkamylly.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Museotie 2, Ruovesi.
