Saimaan kanavamuseo kertoo kanavan eri vaiheista

ETELÄ-KARJALA / LAPPEENRANTA – Tilanne on nurinkurinen. Suomen kanavista Saimaan kanava on pisin ja tärkein. Tosin siitä lähes puolet on Venäjän puolella. Suomi on kanavan rakentanut ja kunnostanut, mutta maksaa siitä kalliisti vuokraa Venäjälle. Aika näyttää, mikä on kananvan tuleva kohtalo.

Kanava yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1845 ja kanava valmistui liki kymmenen vuotta myöhemmin. Kustannukset olivat suuremmat kuin Suomen sen aikainen valtion vuosibudjetti.

Saimaan kanava oli menestys. Se maksoi itsensä takaisin 25 vuodessa. Vuosien myötä liikenne ruuhkautui ja laivojen koot kasvoivat. Sodan jälkeen uusi valtakunnanraja jakoi kanavan kahtia Suomen ja Venäjän välillä.

Sodan jälkeistä pattitilannetta kesti useita vuosia, kunnes vuonna 1963 päästiin sopimukseen. Samalla päätettiin kanavan rakentamisesta vielä kerran. Nykyisen kanavan pituus on 43 kilometriä, josta Suomen puolella on 23,3 kilometriä. Kokonaispudotus Saimaalta Suomenlahdelle on 76 metriä.

Reitin varrella on kahdeksan sulkua, joiden putouskorkeus vaihtelevat 5,5 metristä 12,4 metriin. Väylällä on leveyttä 50-60 metriä ja syvyyttä noin kuusi metriä. Kanava on auki vain sulaveden aikana.

Saimaan kanava on tarkoitettu lähinnä tavaraliikenteelle, muun muassa raakapuun, lannoitteiden ja rakennuskiven kuljetuksiin. Viime vuosina kanavan matkailullinen merkitys on kasvanut. Jo alkuaikoina, ennen ensimmäistä maailmansotaa, Viipurin ja Pietarin lomalaiset käyttivät kanavaa matkailureittinä.

Nykyään kanavien sulutus on pitkälle automatisoitu. Esimerkiksi Saimaan kanavan kaikkia sulkuja hoidetaan samasta paikasta, Mälkiän sululta.

Saimaan kanavamuseo sijaitsee Mälkiän-Mustolan alueella, jossa on nähtävissä kanavarakenteita ja -rakennuksia eri aikakausilta. Kanavan vaiheista kertova näyttely sijaitsee entisessä piiripäällikön komeassa 1800-luvun virkatalossa.

SAIMAAN KANAVAMUSEO

Osoite: Sulkuvartijankatu 16, Lappeenranta.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Etelä-Karjalan Lottamuseo on kooltaan pieni, mutta sitä on hoidettu sitäkin suuremmalla sydämellä

LUE MYÖS: Etelä-Karjalan museon parasta antia on Viipuria esittävä pienoismalli

LUE MYÖS: Lappeenrannan hiekkalinnoista on tullut kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Karjalan ilmailumuseo poikkeaa muista ilmailumuseoista

LUE MYÖS: Ratsuväkimuseo – rakuunat kuuluivat Lappeenrannan katukuvaan vuosikymmenien ajan

LUE LISÄÄ: Wolkoffin talo on eräs Lappeenrannan kiehtovimmista museoista

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.