Sairaalamuseolla on karmaiseva historia

ETELÄ-POHJANMAA / SEINÄJOKI – Paikkahan on mitä idyllisin. Syrjässä kaupungin keskustan vilinästä luonnon keskellä. Seinäjoen Piirillä, Törnävän historiallisen sairaalan alueella oleva Sairaalamuseo sijaitsee puistomaisessa paikassa. Itse museon mielenkiintoinen anti onkin sitten kaukana idyllisyydestä.

Kyseessä on entinen mielisairaala – ajalta, kun hoitomenetelmät olivat jotain muuta kuin nykyisin. Lobotomia, insuliini- ja sähköshokki, väkivaltainen piiskaaminen, kiinnisitomiset jne. kuulostavat tämän päivän Sairaalamuseossa vierailevalle puistattavilta.

Piirin mielisairaalan alue oli aikoinaan kuin pikkukaupunki kaupungissa. Potilaiden, hoitohenkilökunnan, palveluskunnan ja virkamiesten ohella täällä asuivat myös henkilökunnan perheet lapsinen muodostaen tiiviin yhteisön.

Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus, nykyinen Sairaalamuseo, valmistui kaatumataustisten eli epileptikkojen hoitolaitoskäyttöön vuonna 1928. Puistomaiselle alueelle nousi uusia rakennuksia tasaiseen tahtiin. Viimeiset valmistuivat 1950-luvulla. Sairaala muodosti osittain suljetun yhteisön aina 1960-luvulle saakka. Paikka toimi psykiatrisena sairaalana vuoteen 1990.

Sairaalahistorian tallentamisesta on huolehtinut sairaalan sulkemisen jälkeen Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys. Terveydenhoidon ammattilaiset halusivat tallentaa oman alansa historiaa ja esineistöä jälkipolville. Sairaalamuseo perustettiin vuonna 2004. Nykyisin sairaalamuseo on osa Seinäjoen kaupungin museopalveluja.

Puistomainen Piirin alue rakennuksineen on säilynyt hyvin alkuperäisenä. Samoin myös Sairaalamuseon sisätilat. Museon monissa huoneissa (44 eri huonetta) kerrotaan sairaanhoidon historiasta, lastensairauksien hoidosta, kirurgiasta, neurologiasta, sotasairaaloiden toiminnasta, voitetuista sairauksista jne.

Oma karua kerrottavaa on entisaikojen hoitomenetelmillä. Museossa esitellään käytöstä poistettua sairaalaesineistöä sekä kuvaillaan potilaille annettuja hoitoja. Potilas, ”seinähullu”, saatettiin esimerkiksi sitoa kiinni erikoisvarusteiseen sänkyynsä, jos hän saattoi olla vaarallinen itselleen tai ympäristölleen.

Sähköistä sokkihoitoa käytettiin skitsofreniaan, epilepsiaan ja masennukseen johtamalla sähköä aivoihin kouristuksen tuottamiseksi. Insuliinilla aiheutettiin potilaalle kooma puoleksi tunniksi. Koomassa käymisten oli todettu helpottavan mielisairauksien oireita. Se aiheutti kuitenkin potilaalle kuolemanvaaran.

Lakanakylvyssä levottomuudesta tai ahdistuksesta kärsinyt potilas riisuttiin alasti ja käärittiin märkiin lakanoihin, joiden päälle laitettiin lämpimät huovat.

Lobotomiaa käytettiin skitsofrenian hoitoon. Menetelmän kehittäjä neurologi António Egas Moniz sai mullistavasta hoitomenetelmästään lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1949. Viimeinen lobotomialeikkaus tehtiin Suomessa vuonna 1969.

Museon kolmannessa kerroksessa kerrotaan Härmän keuhkotautiparantolasta röntgenhuoneineen ja laboratorioineen. Ylimmässä kerroksessa on myös asuntotiloja. Hoitajat asuivat niin, että sinkut olivat yläkerrassa ja perheelliset pohjakerroksessa. Asukkailla oli yhteinen keittiö ja pesutilat. Sairaala-alueen tiivis yhteisö alkoi hajota, kun elintason noustessa henkilökunta alkoi rakentaa omakotitalojaan uusille asuinalueille.

SAIRAALAMUSEO

Osoite: Björkenheimin puistotie 2, T D- talo, Seinäjoki.

KARTTA

Lue lisää

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa

LUE MYÖS: Törnävän museoalue ja Etelä-Pohjanmaan museo – kaikki sai alkunsa ruukista ja ruutitehtaasta

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.