Saksan satutie kulkee Grimmin veljesten jalanjäljillä

Jakob (1785-1865) ja Wilhelm (1786-1859) Grim.(Hanau)

Tuhkimo, Lumikki, Hannu ja Kerttu, Prinsessa Ruusunen, Punahilkka…lista on pitkä. Grimmin veljesten sadut ovat tuttuja meille kaikille. Saksassa voi tehdä koko perheen automatkan satusetien seurassa klassikkosatujen maailmassa.

Saksa on automatkailun unelmamaa. Se tarjoaa runsaasti mielenkiintoista nähtävää, kunhan malttaa poiketa moottoritieltä sivuteille. Maassa on yli sata nimettyä ja maastoon sekä karttoihin merkittyä turistireittiä, joista Saksan satutie (Deutsche Märchenstrasse) soveltuu koko perheen autolomailuun.

Satutie on Saksan turistiteistä suosituimpia. Sen suunnittelu aloitettiin yli 30 vuotta sitten kuuluisien Grimmin veljesten keräämien kansansatujen pohjalta. Reitin varrelle osuu myös muita tunnettuja saksalaisia kansantarinoihin liittyviä kohteita.

Seuraa Weserin vartta

Reitti alkaa Bremenistä ja ulottuu Hanaun kaupunkiin, jossa Grimmin veljekset syntyivät. Weser-joen vartta seuraavan reitin yli 600 kilometrin matkalle osuu useita sellaisia paikkoja, missä veljekset asuivat ja keräsivät suusta suuhun kerrottuja lastensatuja. Monet kohteet, kuten Prinsessa Ruususen linna tai Hamlenin Pillipiiparin kaupunki, voi nähdä aitoina. Reitin kaikki 80 kohdetta takaavat nähtävää myös seuraavalle lomalle.

Satutie tarjoaa ritariajan historiaa, linnoja ja palatseja sekä viehättäviä puuristikkokaupunkeja. Kesäisin monilla paikkakunnilla on lapsille suunnattuja Grimmin satuihin liittyviä näytelmiä ja musikaaleja. Kaiken kruunaavat lukuisat tasokkaat huvipuistot, jotka ammentavat ideansa Grimmin saduista.

Alajuoksulla Weser virtaa tasaisessa maastossa. Yläjuoksulla maisemat muuttuvat kumpuileviksi satumaisten metsien peittämiksi kukkulamaisemiksi. Joki kiemurtelee kukkuloiden välissä. Tie seuraa joen vartta, toisinaan hieman kauempana. Weseria voi kulkea myös jokilaivoilla purjehtien. Ainakin osan matkaa voi maisemista nauttia turistilaivan kannelta. Polkupyörällä pääsee merkittyjä reittejä ajaen.

Paras ajankohta on alkukesä, jolloin turisteja on vielä vähän. Heinä-elokuussa kapeat tiet ruuhkautuvat. Jokivarsikylissä ja pikkukaupungeissa on runsaasti hotelleja, ravintoloita ja kahviloita. Majapaikka järjestyy vaivattomasti, kun poikkeaa paikalliseen turistitoimistoon.

Bremen – täältä alkaa Satujen reitti

Toisen maailmansodan pommituksissa menetettiin paljon, mutta Bremenin vanhankaupungin ydin rakennettiin uudestaan alkuperäisen näköiseksi, ja tulos on häkellyttävä.

Toriaukiolla raatihuoneen edessä on eräs Bremenin symboleista, Rolandin patsas, vapaan kaupungin vertauskuva. Kulman takana on apostoli Pietarille pyhitetty tuomiokirkko kaksoistorneineen. Lapsista saa hauskimmat lomakuvat kirkon vieressä sijaitsevan Bremenin Soittoniekka-patsaan luona. Kyseessä on Grimmin veljesten kuuluisaa satua kuvaava teos. Sadussa aasi, kissa, koira ja kukko ryhtyivät musikanteiksi.

Hameln – Pillipiiparin kaupunki

Lukuisat ristikkorakennukset, Weserin renessanssia edustavat porvaristalot ja tietysti kuuluisa Pillipiipari-satu tekevät Hamelnista suositun käyntikohteen.

Kaupungin pääkadun Osterstrassen varrella olevat talot ovat Weserin renessanssia parhaimmillaan. Komeimmat ovat Häätalo (Hochzeitshaus) ja Rotanpyytäjäntalo (Rattenfängerhaus). Edellinen toimii nykyisin raatihuoneena ja jälkimmäinen liittyy Pillipiipari-satuun.

Rotat lienevät tärkein syy Hamelnin vierailuun, ainakin lasten mielestä. Tarinan mukaan Hamelnissa oli vuosisatoja sitten valtavasti rottia. Eräs kaupunkiin tullut huilumies lupasi korvausta vastaan hävittää rotat kaupungista. Taikahuilunsa avulla pillipiipari houkutteli rotat Weseriin. Saidat kaupunkilaiset eivät kuitenkaan suostuneet maksamaan hänelle palkkiota. Niinpä pillipiipari eräänä yönä houkutteli huilun soitollaan Hamelnin lapset ulos kaupungista. Lapset eivät koskaan palanneet.

Rotanpyydystäjä-näytelmää esitetään kesäsunnuntaisin raatihuoneen torilla. Keskiviikkoisin kello puoli viisi iltapäivällä esitetään lyhyt musikaali nimeltä Rotat. Kaupungilla liikkuessa näkee useita yksityiskohtia, jotka liittyvä rottiin ja pillipiipariin. Miltä maistuisi esimerkiksi rotta-marsipaanileivos?

Bodenwerder – valehtelijaparonin kotikaupunki

Harva on kuullut mitään Bodenwerderista, mutta sen tunnetuin asukas Carl Friedrich von Münchhausen, valehtelijaparoni, on maailmankuulu. Pikkukylä ottaakin kaiken irti suositusta aatelismiehestään.

Paroni von Münchhausen syntyi 1700-luvulla rikkaaseen aatelisperheeseen. Jo nuorena miehenä hän liittyi armeijaan ja teki komean uran Venäjällä. Paroni vietti pitkän ajan Riiassa, minne hänen rykmenttinsä oli sijoitettu. Münchhausen palasi takaisin Saksaan Bodenwerderiin hoitamaan kotitilaansa.

Paroni tunnetaan eriskummallisista tarinoistaan, joissa mielikuvituksella ei ollut rajoja. Piippuaan poltellen valehtelijaparoni kertoi kaskuja siitä, miten hän hyppäsi ohi kiitävälle tykinkuulalle, lensi sorsaparven vetämänä ilmojen halki tai miten kahtia leikattu hevonen ei saanut janoaan sammumaan, kun vesi virtasi takaa ulos.

Paronin kotitalo toimii nykyisin Bodenwerderin raatihuoneena. Rakennuksen edessä on hauskoja veistoksia, jotka liittyvät valehtelijaparonin tarinoihin. Täällä on myös museo, joka on omistettu Münchhausenille (www.muenchhausenland.de).

Sababurg – Prinsessa Ruususen linna

Reinhardin metsäalueen siimeksessä on 1300-luvulta peräisin oleva Mainzin arkkipiispan rakennuttama Sababurgin linna (www.sababurg.de), joka on tullut tunnetuksi Grimmin satujen prinsessa Ruususen linnana.

Grimmin veljesten sadut liittyvät läheisesti metsäiseen alueeseen, joka sijaitsee linnan ympäristössä. Veljeksistä nuorempi oleskeli 1800-luvun alussa pitkään Sababurgissa viimeistellen satujaan.

Tarkkaa mainintaa Grimmin tarinoissa ei ole siitä, onko Sababurg todella prinsessa Ruususen linna. Siihen se romanttisen ulkonäkönsä takia kuitenkin hyvin soveltuu. Tiedetään jopa, että linnan ympärillä kasvoi aikoinaan tiheä orjantappura-aita, kuten sadussakin. Nyt linnan ympärillä olevan muurin peittää tiheäksi kasvanut muratti.

Nykyisin linnassa on hotelli. Linnan pihalla tornien katveessa voi ruokailla tai juoda kupin kahvia.

Linnan alapuolella on eläintarha (www.tierpark-sababurg.de), jossa eläimet saavat liikkua ”vapaina” luonnossa suurissa aitauksissa. Eläintarha on Euroopan vanhin vuodelta 1571. Suosituimpia ovat petolintunäytökset, joissa opetetut metsästyslinnut lentävät kouluttajansa kädelle.

Grimmin veljekset kuin identtiset kaksoset

Yhden vuoden ikäerostaan huolimatta Jakob (1785-1865) ja Wilhelm (1786-1859) Grimm elivät kuin identtiset kaksoset. He kulkivat yhdessä tiiviisti läpi elämän jopa asuen saman katon alla vielä siinäkin vaiheessa, kun nuorempi veljeksistä Wilhelm avioitui.

Grimmin veljekset syntyivät Saksan Hanaussa kaupungin virkamiehen pojiksi. Isä kuoli poikien ollessa vielä pieniä. Äidin siskon avustamana pojat pääsivät opiskelemaan ensin Kasselin ja myöhemmin Marburgiin lakitiedettä. Kummatkin saivat viran kirjastonhoitajina Kasselista.

Veljesten yhteinen taival jatkui professoreina ensin Göttingenissä ja myöhemmin Berliinissä. Göttingenin aikana molemmat erotettiin viroistaan, koska he esittivät vastalauseensa Hannoverin kuninkaan kumottua maan perustuslain laittomasti. Veljesten tiivis yhteystyö jatkui vuoteen 1859, jolloin nuorempi Wilhelm kuoli. Jakob kuoli vain muutamaa vuotta myöhemmin.

Grimmin veljesten kirjallisissa tuotoksissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat olivat Saksan kirjakielen perustajia ja tieteellisen satututkimuksen sekä kansanperinteen keruun uranuurtajia. He julkaisivat yhdessä saksan kielen sanakirjan ja koko Euroopassa nopeasti tunnetuksi tulleen kansansatukokoelman, Lasten- ja kotisatuja (Kinder- und Hausmärchen). Teos tunnetaan paremmin nimellä Grimmin sadut.

Jakob ja Wilhelm Grimm kirjoittivat ahkerasti muistiin tarinoita, joita talonpoikaisvaimot ja -miehet kertoivat lapsuuden muistojensa pohjalta. He kulkivat kylästä kylään, kuten Elias Lönnrot vuosikymmeniä myöhemmin Suomessa. Eräs taitavimmista sadunkertojista oli noin 50-vuotias Dorothea Viehmann, joka kertoi useita satuja ulkomuistista.

Uskotaan, että Grimmin veljekset kirjoittivat muistiin tarinat sellaisina, kuin kuulivat ne kansan kertomina. Alkuperäinen teksti oli kursailematonta kansankieltä ja tarinat usein synkkiä ja väkivaltaisia. Kielirajoja ylittäessään ja kulttuurista toiseen siirtyessään tarinat ovat aina hieman muuttuneet. Monet lapsille luettavat nykyversiot ovat vähemmän väkivaltaisia kuin alkuperäiset.

Saksan suosituimmat turistitiet

Deutsche Alleenstrasse (Saksan puistotie)

Deutsche Alpenstrasse (Saksan Alppitie)

Deutsche Fachwerkstrasse (Saksan ristikkorakennusten tie)

Deutsche Ferienroute Alpen-Ostsee (Lomareitti Itämereltä Alpeille)

Deutsche Märchenstrasse (Saksan satutie)

Deutsche Uhrenstrasse (Saksan kellotie)

Deutsche Weinstrasse (Saksan viinitie)

Die Burgenstrasse (Linnojen tie)

Fränkische Bierstrasse (Frankkien olutreitti)

Goethe-Strasse (Goethen tie)

Käsestrasse Schleswig-Holstein (Juustoreitti)

Oranje-Route (Oranialaisten tie)

Romantische Strasse (Romanttinen tie)

Strasse der Kaiser und Könige (Keisarien ja kuninkaiden tie)

Strasse der Romanik (Romaanisen ajan tie)

Eri reiteistä saa tarkempaa tietoa muun muassa Saksan matkailuliiton nettisivuilta (www.tyskland-info.com). Useimmilla turistiteillä on myös omat nettisivunsa, joiden osoitteet löytyvät edellä mainituista internet-osoitteista.

Lisätietoja Saksan satutiestä löytyy osoitteesta www.deutsche-maerchenstrasse.com.

Bremen.
Bodenwerder.
Sababurg.

 

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU