POHJANMAA / NÄRPIÖ – Syksyllä 1944 Närpiön pieneen Nämpnäsin kalasatamaan ilmestyy yhtäkkiä autokuljetuksella tuntemattomia ihmisiä. Heidät ja heidän matkatavaransa sekä iso määrä epämääräisiä laatikoita lastataan S/S Maininki -nimiseen laivaan. Aluksen kurssi tulisi olemaan kohti Ruotsin rannikkoa.
Salainen operaatio Stella Polaris eli Pohjantähti oli käynnistynyt.
Liki 70 vuotta myöhemmin, kevättalvella vuonna 2023, Närpiön kotiseutumuseolla pidettiin uuden museon avajaisia. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen perustama Stella Polaris -museo avattiin yleisölle.
Vuosikymmeniä sitten erikoisesta operaatiosta ei juurikaan kylillä puhuttu eikä sitä edes hyvin tunnettukaan. Ne, jotka tiesivät, pitivät Suomesta Ruotsiin pakoon lähteneitä jopa maanpettureina. Nyt närpiöläiset ovat ylpeitä uudesta museostaan ja sen tarjoamasta kiehtovasta tarinasta.
Stella Polaris oli operaatio, jossa haluttiin turvata Suomen puolustusvoimien tiedustelutoiminnan edellytykset, jos Neuvostoliitto miehittäisi maamme jatkosodan päätyttyä aselepoon syksyllä 1944.
Tiedusteluvälineistöä, arkistoja ja tiedusteluosaston henkilökuntaa perheineen siirrettiin laivoilla Ruotsiin. Oli tarkoitus näin suojata Suomen tiedustelutiedot ja tukea mahdollista sissisotaa Suomessa. Stella Polaris -operaatioon osallistuneita on kutsuttu ”stellisteiksi”.
Laivoista osa lähti Närpiön satamasta kohti Ruotsin Härnösandia. Uudestakaupungista lähtenyt laiva suuntasi Gävleen. Henkilöitä siirtyi Ruotsin puolelle yhteensä noin 750. Salaisen operaation suunnittelijoina Suomessa olivat everstit Aladár Paasonen ja Reino Hallamaa.
Ruotsin puolella monet suomalaismiehet saivat toimeentulonsa metsätöissä. Naiset tekivät töitä siivoojina ja muissa kotitöissä ruotsalaisperheissä. Pieni osa suomalaismiehistä värvättiin Ruotsin armeijan radiotiedustelupalveluun.
Jo lokakuussa 1944 tuli määräys purkaa Stella Polaris. Samalla paluuseen halukkaita stellistejä ja heidän perheitään alettiin palauttaa Suomeen. Moni kuitenkin asettui Ruotsin puolelle lopullisesti. Osa Suomeen palanneista joutui valtiollisen poliisin kuulusteluihin operaation johdosta, mutta syytteitä heitä vastaan ei koskaan nostettu.
Stella Polaris -museon eräs mielenkiintoisimmista yksityiskohdista on vanha matkalaukku. Se kuului Einari Hänniselle, yhdelle värvätylle. Hän käytti Ruotsissa peitenimeä Einar Henning. Einari kuoli vuonna 1988, mutta hän ei koskaan kertonut lapsilleen, mitä oikeasti teki työkseen. Vaimo Aili tiesi miehensä salaisuuden, mutta hänkään ei kertonut kenellekään. Matkalaukun on lahjoittanut museolle Einarin poika Pertti Hänninen.
Närpiön Stella Polaris -museo ei ole suuren suuri. Esillä on sota-ajan radiotiedustelulaitteita, digitoituja valokuvia sekä esityksiä suurilla televisiotauluilla. Niille vieraille, joilla on jo etukäteen tietoa salaisesta sodan loppuajan operaatiosta, museon anti avautuu parhaiten.
Radioalan ammattilaisille Stella Polaris -museo tarjoaa muutakin kuin mielenkiintoisen vakoilutarinan. Museossa on esillä sodan ajan radiokalustoa, joka on lähes kaikki närpiöläisen radioamatöörin ja radiolaitekorjaaja Ben Nybergin kokoelmasta. Osa Nybergin radiolaitteista on saatu sotasaaliina.
Stella Polaris -museo sijaitsee Öjskogin puiston museoalueella ja se on avoinna kotiseutumuseon aukioloaikoina.
STELLA POLARIS -MUSEO
Osoite: Kirkkotie 23, Närpiö.
LUE MYÖS: Närpiön kirkkotallit on ainutlaatuinen nähtävyys Suomessa
LUE MYÖS: Öjskogsparkenin museoalueen helmi on monipuolinen apteekkimuseo