Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kun astuu sisään, nenään tuoksahtaa tuttu tuoksu: tervan miellyttävät aromit tuovat vastustamattomasti mieleen vanhat purjelaivat. Terva siirtää ajatukset aikaan, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Turussa Aurajoen rannalla lähellä jokisuuta sijaitseva Forum Marinum kuuluu museoiden eliittiin. Se pärjää vertailussa minkä tahansa ulkomaalaisen merimuseon kanssa.

Ei kahta sanaa, etteikö Forum Marinum olisi monelle eräs Turun kiinnostavimmista kohteista.

Forum Marinumin sijainti on hieno. Museon läheisyydessä on Turun Linna, isojen laivojen satama-alue ja Turun kaupungin vierasvenesatama. Alueella harjoitettiin laivanrakennusta ja korjaustoimintaa jo keskiajalla. Monet muistavat vielä Suomen aikoinaan suurimman laivatelakan Crichton-Vulkanin. Moni muistaa, miten aikoinaan Aurajoen rannalla toimi Wärtsilän laivateollisuus.

Jos museon ympäristö on kiehtova, ovat myös itse näyttelytilat historialliset. Forum Marinum toimii kahdessa rakennuksessa, Linnapuomissa ja Kruunumakasiinissa. Myös Aurajoen rantalaiturit ovat käytössä. Tilojen kunnostus alkoi vuonna 1999, ja siitä lähtien kokonaisuutta on täydennetty osa kerrallaan.

Forum Marinumissa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia uteliaita. Erityistapahtumien, kuten Tall Ships’ Racen, aikana vierailijoiden määrä moninkertaistui.

Lipunmyynti myymälöineen sijaitsee Linnanpuomin näyttelyhallissa, joka oli alun perin 1930-luvulla valmistunut Suomen Osuuskaupan varastorakennus. Historiallinen näyttely keskittyy paikallisten veneveistämöiden ja turkulaisten huviveneilyn esittelemiseen.

Linnapuomin parasta antia on parkki Sigynistä kertova erikoisosasto. Museon vaihtuvat näyttelyt käsittelevät monipuolisesti suomalaista merenkulun historiaa eri näkökulmista. Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on vuonna 1921 valmistunut Kultaranta-niminen paatti. Se on ollut presidenttien Ståhlbergin, Relanderin, Svinhufvudin ja Kallion käytössä.

Kunnostetun näyttelyhallin toisessa kerroksessa ovat Åbo Akademin Merihistorian laitoksen toimitilat.

Kruunumakasiini valmistui 1800-luvun lopulla valtion viljavarastoksi, ja oli käytössä aina 1970-luvulle asti. Muuratun punatiilisen rakennuksen sisätiloissa oli alun perin kaksitoista kahdeksan metriä korkeata puurakenteista viljasiiloa. Jättilaarit täytettiin katon kautta. Remontin myötä ovet ulkoseiniin puhkaistiin ja rakennettiin kulkusiltoja viljasiilojen yläosiin. Tiloissa tuoksuu yhä vilja ja seinistä irtoaa hieman sen pölyäkin.

Kruunumakasiinissa on esillä perusnäyttely, jonka teemoja ovat turkulaiset varustamot, alustyypit, tullin historia, saaristolaiskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri, rahtaaminen ja matkustaminen, itsenäisen Suomen laivasto ja sen historia. Yksi erikoisuus on edesmenneen Jouko Kurrin keräämä Suomen laajin perämoottorikokoelma. Hän lahjoitti arvokkaan kokoelmansa museolle.

Kruunumakasiinin ilmapiiri on kiehtova. Laivojen ja alusten pienoismallit ovat upeita. Ääninauhoilta kuuluu meren kohinaa, merimiesten laulua ja haaksirikkoisten laivojen hätäviestejä. Suomen laivaston historia esitellään elävästi. Muita teemoja ovat muun muassa merenkulkuhallinnon ja merivartioston historia. Etenkin Tullin osasto tarkastajineen herättää muistoja.

Forum Marinumin erikoisuutena on omat laiturialueet keskellä toiminnassa olevaa joki- ja kauppasatamaa. Rantalaituriin on kiinnitetty erityyppisiä museolaivoja, joihin yleisöllä on mahdollisuus tutustua. Sigyn, Suomen Joutsen ja Keihässalmi sijaitsevat aivan Forum Marinumin edustalla.

Parkki Sigyn

Kolmimastoparkki Sigyn valmistui vuonna 1887 ja se on viimeinen puinen kolmimastoparkki koko maailmassa. Alus oli tarkoitettu kuljettamaan lähinnä puuta eri puolille maailmaa. Vuonna 1913 se joutui kovaan myrskyyn ja vaurioitui pahasti. Se saatiin kuitenkin korjatuksi ja purjehti vielä 1930-luvun lopulle asti, jolloin purjelaivojen aikakausi alkoi olla väistämättä ohi.

Eläkepäiviään Sigyn vietti pitkään Aurajoessa Martinsillan lähellä, mutta vähitellen se rapistui. Kattava peruskorjaus aloitettiin 1970-luvulla, ja sitä on jatkettu aina tähän päivään asti. Nyt Sigyn on uudella sijoituspaikallaan uiva telakka suojanaan.

Suomen joutsen

Suomen tunnetuin purjealus on jo yli 100 vuotta vanha. Alus ostettiin Suomeen 1930-luvulla koululaivaksi, ja se toimi pitkään Turussa merimiesammattikouluna. Aluksella tehtiin 1990-luvulla mittavia korjaustöitä, ja se on nyt lopullisesti siirretty Martinsillan pielestä Forum Marinumin edustalle.

Miinalaiva Keihässalmi

Merivoimat luovutti aluksen vuonna 1994 museotoimintaan. Se on nykyisin sijoitettu Aurajokeen Sigynin viereen. Merimuseon sisätiloissa on värikäs kertomus panssarilaiva Ilmarisen traagisesta kohtalosta, kun se yli 60 vuotta sitten tuhoutui osuttuaan miinaan.

Tykkivene Karjala

Karjala valmistui Helsingissä vuonna 1968. Tykkiveneen koneisto- ja asejärjestelmät olivat silloista huipputekniikkaa. Alus oli tarkoitettu pintamaalien ja sukellusveneiden torjuntaan. Alusluokka poistui käytöstä 2000-luvun alussa. Sotamuseon omistama Karjala museoitiin vuonna 2002.

Daphne

Dapne tuli tunnetuksi kirjailija Göran Schildtin teoksista. Alus seikkaili omistajansa mukana Välimerellä jo 1950-luvulla. Pro-Daphne yhdistys luovutti venekaunottaren täydellisesti kunnostettuna merimuseolle, jossa se nyt ravintolan sisätiloissa kerää ihastuneita katseita.

S/S Bore

Todellinen klassikko, jolla moni on matkustanut aikoinaan Turun ja Tukholman väliä. Laiva oli pitkään Kristina Cruises -varustamon kansainvälisessä risteilyliikenteessä nimellä Kristiina Regina. Laivaa odotti romutus, mutta se maalattiin Bore-varustamon alkuperäisiin väreihin ja myös sen alkuperäinen nimi palautettiin.

Museotoiminnan lisäksi alus toimii majoitustarkoituksessa.

FORUM MARINUM

Osoite: Linnankatu 72, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.